Suomen aamulla alkaneet Nato-jäsenkeskustelut päättyivät – Liittymispöytäkirjan allekirjoitus tiistaina

Nato-maiden suurlähettiläät allekirjoittavat pöytäkirjan.

Naton päämaja Brysselissä.

4.7. 15:50

Bryssel

Suomen Nato-jäsenyyskeskustelut on saatu päätökseen, kertoo Helsingin Sanomat. Neuvottelut alkoivat maanantaiaamuna ja päättyivät iltapäivällä.

Kyseessä on käytännössä muodollisuus, hankalia asiakohtia ei ollut. Suomi ja Ruotsi ovat Nato-yhteensopivuudessaan pitkällä, minkä lisäksi neuvotteluihin oli ehditty jo kertaalleen valmistautua toukokuussa.

Natolla on lista, jonka pohjalta keskusteluissa on käyty läpi Naton jäsenyyden velvoitteet. Ne tarkoittavat poliittisia, puolustuksellisia ja sotilaallisia, taloudellisia sekä turvallisuuteen liittyviä velvoitteita. Hakijamaan on luvattava sitoutua velvoitteisiin.

Naton jäsenmaat valmistautuvat allekirjoittamaan Suomen Nato-jäsenyyttä koskevan liittymispöytäkirjan Naton neuvostossa tiistaina 5. heinäkuuta. Allekirjoittajina ovat Nato-maiden suurlähettiläät.

Ulkoministeri Pekka Haavisto (vihr) osallistuu allekirjoitustilaisuuteen. Myös Ruotsin Nato-jäsenyyttä koskeva liittymispöytäkirja allekirjoitetaan samassa tilaisuudessa.

Haavisto, Ruotsin ulkoministeri Ann Linde ja Naton pääsihteeri Jens Stoltenberg pitävät tiistaina Naton päämajassa yhteisen tiedotustilaisuuden allekirjoitusten jälkeen.

Suomi ja Ruotsi muuttuvat Naton tarkkailijajäseniksi sen jälkeen, kun liittymispöytäkirjat on allekirjoitettu. Se tarkoittaa, että ne pääsevät osallistumaan lähes kaikkeen Naton toimintaan eli kokouksiin, keskusteluihin ja informaation jakoon.

Mailla ei kuitenkaan ole vielä artikla 5:n mukaisia turvatakuita, vaan ne tulevat vasta täysjäsenyyden myötä. Artikla 5:n mukaan aseellinen hyökkäys jotakin Naton jäsenvaltiota vastaan katsotaan hyökkäykseksi kaikkia jäsenvaltioita vastaan.

Turkki alkoi toukokuussa jarruttaa Suomen ja Ruotsin etenemistä. Viime viikolla Suomi, Ruotsi ja Turkki solmivat Madridissa Naton huippukokouksen aattona ”yhteisymmärrysasiakirjan”, jonka perusteella Turkki suostui nyt meneillään olevaan vaiheeseen eli liittymispöytäkirjojen allekirjoitukseen.

Allekirjoituksen jälkeen Suomen ja Ruotsin liittymispöytäkirjat on ratifioitava eli vahvistettava jokaisessa Naton jäsenmaassa niiden kansallisten käytäntöjen mukaan. Monessa maassa tarvitaan parlamentin vahvistus.

Turkin presidentti Recep Tayyip Erdoğan sanoi Madridissa torstaina pitämässään tiedotustilaisuudessa, että Turkki voi jättää sopimuksen ratifioimatta, jos Suomi ja Ruotsi eivät suostu Turkin vaatimuksiin maiden allekirjoittaman ”yhteisymmärrysasiakirjan” nojalla.

Turkki on vaatinut muun muassa ihmisten luovuttamista Turkkiin. Erdoğan väitti tiedotustilaisuudessaan muun muassa, että Ruotsin kanssa olisi puhuttu 73 ihmisen luovutuksesta. Ulkoministeri Haaviston mukaan Madridissa ei ole keskusteltu yksittäisistä ihmisistä eikä luovutuslistoista, eikä sellaisia mainita myöskään yhteisessä asiakirjassa.

Seuraa ja lue artikkeliin liittyviä aiheita

Tietoa ei ole vielä lähdetty hakemaan
Tietoa ei ole vielä lähdetty hakemaan
Tietoa ei ole vielä lähdetty hakemaan
Tietoa ei ole vielä lähdetty hakemaan

Osion uusimmat

Luitko jo nämä?

Mainos

Tuoreimmat tähtijutut