Nato kutsui Madridissa Suomen ja Ruotsin jäsenikseen – Liittymis­asia­kirja allekirjoitetaan viimeistään tiistaina

Vaikka presidentti Sauli Niinistön mukaan asiakirja allekirjoitetaan viimeistään ensi tiistaina, virkamieslähteen mukaan ei ole mahdotonta, että allekirjoitus voitaisiin suorittaa jo Madridissa.

Presidentti Sauli Niinistö keskustelee Eurooppa-neuvoston puheenjohtaja Charles Michelin ja EU-komission puheenjohtaja Ursula von der Leyenin kanssa sen jälkeen, kun Nato oli kutsunut Suomen ja Ruotsin jäsenikseen.

29.6. 21:30

Naton neuvosto päätti keskiviikkona Madridin huippukokouksessa järjestetyssä kokouksessa kutsua Suomen ja Ruotsin sotilasliiton jäseniksi.

Naton pääsihteeri Jens Stoltenbergin mukaan päätös kutsua Suomi ja Ruotsi Naton jäseniksi osoitti sen, että Naton avoimien ovien periaate on yhä voimissaan.

"Presidentti Putin ei ole onnistunut sulkemaan Naton ovia. Ne pysyvät auki", Stoltenberg totesi keskiviikkona Naton neuvoston kokouksen päättymisen jälkeen järjestetyssä tiedotustilaisuudessa.

Sama viesti näkyi myös kokouksen päätöslauselmassa. Sen mukaan kutsu vahvistaa Naton sitoutumisen avointen ovien politiikkaan.

"Jokaisen uuden jäsenen liittymisen yhteydessä on tärkeää, että kaikkien liittoutuneiden oikeutetut turvallisuusongelmat otetaan asianmukaisesti huomioon. Olemme tyytyväisiä Turkin, Suomen ja Ruotsin väliseen kolmenväliseen asiakirjaan", päätöslauselmassa todetaan.

Päätöslauselman mukaan Suomen ja Ruotsin liittyminen tekee Natosta vahvemman ja euroatlanttisesta alueesta turvallisemman.

"Suomen ja Ruotsin turvallisuus on sotilasliitolle tärkeää, myös liittymisprosessin aikana", päätöslauselmassa vakuutellaan.

Jäseneksi kutsumisesta on kuitenkin vielä pitkä tie varsinaiseksi Nato-jäseneksi.

Jäseneksi kutsumisen jälkeen Naton kaikkien 30 jäsenmaan tulee käydä Suomen ja Ruotsin kanssa niin sanotut liittymiskeskustelut.

Natossa ei ole tarkkaan kirjoitettuja sääntöjä siitä, miten liittymiskeskustelut käydään, eikä tarkkoja jäsenyyskriteereitä, joten keskusteluille ei voi vielä määritellä tarkkaa kestoa.

Liittymiskeskustelujen jälkeen Naton jäsenmaat allekirjoittavat niitä koskevan asiakirjan, minkä myötä liittyvistä maista tulee Naton tarkkailijajäseniä.

Aikaisemmin Helsingin Sanomille arvioitiin, että keskustelut olisi teoriassa mahdollista käydä jopa Madridin kokouksen aikana.

”Näin on menetelty vuonna 1952, kun Turkki ja Kreikka hyväksyttiin mukaan Natoon. Silloin maiden jäsenyys hyväksyttiin ensin poliittisesti ja sitten hoidettiin byrokratia perässä”, virkamieslähde kommentoi asiaa aikaisemmin Helsingin Sanomille.

Nyt tämä näyttää epätodennäköiseltä, mutta ei kuitenkaan mahdottomalta. Keskiviikkona tällaisia keskusteluja ei ehditty käymään ja torstaina kokouksen on määrä keskustella Naton strategiasta ja Turkin terrorismihuolista.

Mikäli riittävä poliittinen yksimielisyys löytyy, on ratkaisu jo Madridin kokouksen aikana mahdollinen.

HS:n lähteen mukaan Naton sihteeristö on myös selvitellyt mahdollisuutta tähän Madridin kokouksen taustalla.

Presidentti Sauli Niinistön mukaan allekirjoitusten ajankohtaa ei ole vielä päätetty. Varmaa ajankohtaa ei siis ole olemassa.

"Tämän hetken tieto, joka voi liikkua vielä, on että viimeistään ensi tiistaina", Niinistö kertoi aikataulusta keskiviikkona järjestetyssä tiedotustilaisuudessa.

Myös usea lähde on todennut, että allekirjoitus tulee tapahtumaan viimeistään ensi viikon aikana.

Mikäli Suomi pääsisi tarkkailijajäseneksi jo Madridin kokouksen aikana, pääsisi se osallistumaan torstain keskusteluihin, joiden ulkopuolella se muuten on.

Tarkkailijajäsenet voivat osallistua puheoikeudella käytännössä kaikkiin Naton kokouksiin, lukuun ottamatta ydinaseita koskevia suunnittelukokouksia ja niitä kokouksia, joissa käsitellään kyseisen tarkkailija­jäsenmaan liittymistä sotilasliiton jäseneksi.

Naton jäsenyydestä koituvat vastuut ja hyödyt, esimerkiksi sotilasliiton perustamis­sopimuksen artikla 5:n mukaiset turvatakuut, eivät kosketa tarkkailijajäseniä.

Tämä tarkkailijajäsenyys on voimassa siihen saakka, kunnes kaikki Naton 30 jäsenmaata ovat kansallisissa parlamenteissaan ratifioineet liittyvien maiden jäsenyyden sotilasliitossa.

Ratifiointiprosessi tuleekin olemaan Suomen Nato-liittymisprosessin pisin osuus.

Naton pääsihteeri Stoltenberg ei ole ottanut kantaa siihen, kuinka pitkään hän uskoo ratifiointiprosessin kestävän.

Hän kuitenkin sanoi keskiviikkona Madridin huippukokouksessa toivovansa kaikkien jäsenmaiden ratifioivan Suomen ja Ruotsin Nato-jäsenyydet mahdollisimman nopeasti.

Usea maa, esimerkiksi muut Pohjoismaat, ovat jo poliittisesti käsitelleet Suomen ja Ruotsin Nato-jäsenyydet, mikä viittaisi ratifiointiprosessin nopeaan kulkuun.

Koskaan ei kuitenkaan voi olla varma siitä, minkälaisia esteitä Suomen ja Ruotsin Nato-tielle ehtii vielä tulla.

Vaikka Turkin aiheuttama viivytys on tuntunut Suomessa pitkältä, täytyy muistaa, että tähän saakka Suomen Nato-jäsenyysprosessi on aikaisemmin Natoon liittyneisiin maihin verrattuna sujunut ripeästi.

Naton pääsihteeri Stoltenbergin mukaan prosessi on tähän mennessä ollut "nopein liittymisprosessi koskaan”.

Tähän on vaikuttanut se, että Suomi ja Ruotsi ovat olleet jo valmiiksi hyvin Nato-yhteensopivia maita.

Seuraa ja lue artikkeliin liittyviä aiheita

Tietoa ei ole vielä lähdetty hakemaan
Tietoa ei ole vielä lähdetty hakemaan
Tietoa ei ole vielä lähdetty hakemaan
Tietoa ei ole vielä lähdetty hakemaan

Osion uusimmat

Luitko jo nämä?

Mainos

Tuoreimmat tähtijutut