Tässä on Turkin, Suomen ja Ruotsin sopimuksen keskeinen sisältö

Asiakirja on kirjoitettu varsin ympäripyöreään sävyyn, mikä on johtanut siihen, että sitä oli jo tiistai-iltana tulkittu hyvin monella eri tavalla.

Suomen, Turkin ja ruotsin välinen ”yhteisymmärrysasiakirja” ulkoministeri Pekka Haaviston (vihr), Ruotsin ulkoministeri Ann Linden ja Turkin ulkoministeri Mevlüt Çavuşoğlun allekirjoittamana. Ruutukaappaus asiakirjasta Naton sivuilta.

29.6. 9:42

Suomen presidentti Sauli Niinistö tapasi tiistaina Ruotsin pääministeri Magdalena Anderssonin kanssa Turkin presidentti Recep Tayyip Erdoğanin. Tapaamiseen osallistui myös Naton pääsihteeri Jens Stoltenberg.

Lähes nelituntiseksi venyneen tapaamisen päätteeksi maiden ulkoministerit allekirjoittivat maiden välisen ”yhteisymmärrysasiakirjan”, jonka mukaan ”Turkki tukee tämän viikon Madridin huippukokouksessa Suomen ja Ruotsin kutsumista Naton jäseniksi”.

Tässä artikkelissa käydään läpi ulkoministeri Pekka Haaviston (vihr), Ruotsin ulkoministeri Ann Linden ja Turkin ulkoministeri Mevlüt Çavuşoğlun allekirjoittaman asiakirjan keskeiset kohdat.

Turkin ulkoministeri Mevlüt Çavuşoğlu ja Ruotsin ulkoministeri Ann Linde kättelevät asiakirjan allekirjoittamisen jälkeen. Taustalla vasemmalta oikealle Naton pääsihteeri Jens Stoltenberg, ulkoministeri Pekka Haavisto (vihr) ja Ruotsin pääministeri Magdalena Andersson.

Suomelta ja Ruotsilta ”täysi tuki” Turkin turvallisuushuolille

Asiakirjan mukaan Suomi ja Ruotsi antavat ”täyden tukensa” Turkille liittyen sen turvallisuushuoliin.

Tämä pitää sisällään sen, että Suomi ja Ruotsi eivät millään tavalla tue kurdien Syyriassa toimivaa taisteluosastoa YPG:tä tai Gülenisteja, eli Fethullah Gülenin kannattajia, joita Turkin hallinto syyttää vallankaappauksen yrittämisestä Turkissa vuonna 2016.

Suomi ei valtiona tälläkään hetkellä tue kyseisiä järjestöjä.

Asiakirjassa Suomi ja Ruotsi myös vahvistavat pitävänsä Kurdistanin työväenpuolue PKK:ta terroristijärjestönä. Maat myös sitoutuvat yhteistyössä Turkin kanssa ehkäisemään PKK:n toimimista.

Sekä Suomi että Ruotsi pitävät PKK:ta jo nyt terroristijärjestönä kuten muutkin EU-maat.

Luovutuspyynnöt käsiteltävä ripeästi

Suomi ja Ruotsi sitoutuvat asiakirjassa käsittelemään ”nopeasti ja perusteellisesti” Turkin tekemät ratkaisemattomat karkotus- ja luovutuspyynnöt, jotka koskevat terrorismiepäilyjä.

Suomi ja Ruotsi myös ottavat tässä käsittelyssä huomioon Turkin toimittamat ”tiedot, todisteet ja tiedustelutiedot”.

Keskeistä tässä kohdassa on erityisesti maininta Turkin ”ratkaisemattomista” pyynnöistä. Presidentti Niinistö on aikaisemmin todennut, että Suomessa ei ole tällä hetkellä lainkaan ratkaisemattomia luovutuspyyntöjä Turkilta.

Ei asevientikieltoja Turkkiin

Suomi ja Ruotsi sitoutuvat asiakirjassa siihen, ettei niillä ole asevientikieltoja Turkin kanssa.

Käytännössä Suomella ja Ruotsilla ei parhaillaankaan ole lainsäädännössään asevientikieltoja Turkkiin. Suomessa on tehty vain poliittinen päätös olla myöntämättä uusia asevientilupia Turkkiin, mikä noudattelee EU-maiden yleistä linjaa.

Ministeri Antti Kaikkonen (kesk) on aikaisemmin todennut, että asevientilupahakemuksia käsitellään tapauskohtaisesti. Sopimuksessa todetaan, että Naton jäseneksi tuleminen saattaa vaikuttaa tähän tapauskohtaiseen arviointiin sekä Suomessa että Ruotsissa.

Asiakirjan kohdat ympäripyöreitä

Kuten varsinkin Turkin vaatimia pakkopalautuksia ja asevientikieltoja koskevista kohdista voi huomata, useat asiakirjan kirjaukset ovat tulkittavissa monella tavalla.

Tämän myös presidentti Niinistö myönsi tiistai-illan tiedotustilaisuudessa.

”Se, että tuo ratkaisu nyt sitten löytyi, perustui kyllä aika paljon tietynlaiseen luovuuteen. Jouduttiin katsomaan sitten tiettyjä asioita, että miten ne kirjoitetaan ja miten kukin ne haluaa ymmärtää”, Niinistö kuvaili asiakirjaa.

Valtaosa tekstistä oikeastaan vain toteaa, miten asia jo tällä hetkellä on.

Turkilla jo nyt erilaisia tulkintoja

Ympäripyöreyden huono puoli on se, että kukin allekirjoittajaosapuoli voi tulkita asiakirjan kohtia hieman haluamallaan tavalla.

Jo tiistai-iltana oli huomattavissa, että näkökulmaerot asiakirjasta Suomen ja Turkin välillä olivat melkoiset.

Turkin presidentti Recep Tayyip Erdoğanin kanslian tiedotteen mukaan Suomi ja Ruotsi ovat muun muassa sitoutuneet muuttamaan kansallista lainsäädäntöään sekä terrorismin torjuntaan ja puolustusteollisuuteen liittyviä käytäntöjään.

Erdoğan vie myös varsin pitkälle tulkintansa siitä, että Suomi ja Ruotsi sitoutuvat olemaan tukematta Gülenisteja.

Turkin hallinnon tiedotteessa todetaan, että Erdoğanin mukaan asiakirja tarkoittaa Gülenistien määrittelyä virallisesti terroristijärjestöksi.

Presidentti Niinistö puolestaan totesi tiistain tiedotustilaisuudessa, että suhtautuminen Gülenisteihin ei asiakirjan myötä muutu mitenkään.

Konkreettiset askeleet koskevat maiden välistä yhteistyötä

Asiakirjassa on kirjattu yleisluontoisten toteamusten lisäksi myös jonkin verran konkreettisia toimenpiteitä Suomen, Ruotsin ja Turkin tulevalla yhteistyölle.

Maat aikovat asiakirjan mukaan perustaa jonkinlaisen yhteistyömekanismin, jonka avulla ne voivat tiivistää terrorismintorjuntaan ja organisoidun rikollisuuden ehkäisyyn liittyvää yhteistyötään.

Yhteistyössä olisi mukana virkahenkilöitä maiden ulko-, sisä- ja oikeusministeriöistä sekä tiedustelupalveluista.

Tähän yhteistoimintaan myös muut Nato-maat olisivat halutessaan tervetulleita, ja sitä voitaisiin yhteisellä päätöksellä laajentaa kaikenlaisiin maita yhdistäviin huolenaiheisiin.

Seuraa ja lue artikkeliin liittyviä aiheita

Tietoa ei ole vielä lähdetty hakemaan
Tietoa ei ole vielä lähdetty hakemaan
Tietoa ei ole vielä lähdetty hakemaan
Tietoa ei ole vielä lähdetty hakemaan

Osion uusimmat

Luitko jo nämä?

Mainos

Tuoreimmat tähtijutut