Suomen ja Ruotsin Nato-jumin ratkeaminen oli tärkeä voitto Natolle – Jäsenyyteen Suomella ja Ruotsilla on silti vielä matkaa

Suomi on nyt askelen lähempänä Nato-jäsenyyttä, kun Turkin kanssa päästiin sopuun. Yllätyksiä voi kuitenkin edelleen tulla, kirjoittaa toimittaja Elina Kervinen.

Ulkoministeri Pekka Haavisto, Turkin ulkoministeri Mevlüt Çavuşoğlu, Naton pääsihteeri Jens Stoltenberg, Turkin presidentti Recep Tayyip Erdoğan, presidentti Sauli NIinistö, Ruotsin pääministeri Magdalena Andersson sekä Ruotsin ulkoministeri Ann Linde sen jälkeen, kun ulkoministerit olivat allekirjoittaneet niin sanotun yhteisymmärrysasiakirjan Madridissa.

29.6. 9:39

Neljän tunnin mittaiseksi venyneiden neuvottelujen jälkeen ratkaisu saatiin aikaan: Suomi, Ruotsi ja Turkki pääsivät Madridin Nato-huippukokouksen alla sopuun ja allekirjoittivat maiden välisen yhteisymmärrysasiakirjan.

Sen mukaan Turkki tukee huippukokouksessa Suomen ja Ruotsin Nato-jäsenyyttä.

Puolitoista kuukautta kestänyt epäselvyys jäsenyyksien etenemisestä toisin sanoen päättyy.

Suomelle ja Ruotsille tulos on ratkaisu kiusalliseen välikäteen. Natolle ja sen pääsihteerille Jens Stoltenbergille se on selvä helpotus ja jonkinlainen voitto.

Jos solmu ei olisi auennut Natolle hyvin merkityksellisen huippukokouksen kynnyksellä, olisi huomio varsinaisesti keskiviikkona vauhtiin pääsevässä kokouksessa keskittynyt Naton sisäisiin ristiriitoihin sen yhtenäisyyden sijaan.

Se ei olisi ollut suotuisaa tilanteessa, jossa liittokunta pyrkii näyttämään voimaansa ja yhtenäisyyttään Venäjän aloittaman hyökkäyssodan myllätessä Euroopassa. Naton niin sanottu avoimien ovien politiikka olisi myös näyttäytynyt ei-niin-avoimena.

Presidentti Sauli Niinistö kuvasi asiaa niin, että ratkaisu on ”äärettömän tärkeä asia.”

Ellei sopimukseen olisi nyt päästy, olisi edessä ollut samojen asioiden jankkaaminen pitkään, hän kuvaili.

Aivan selvää kuvaa ei Niinistöltä tai Stoltenbergiltakaan kuitenkaan saatu toistaiseksi siitä, mikä jumin varsinaisesti ratkaisi.

Turkki saa yhteisymmärryksen myötä huomiota huolilleen terrorismista. Pelkästään yhteisen julkilausuman laatiminen allekirjoitusseremonioin oli selvä myönnytys sen suuntaan. Terrorismista aiotaan nyt myös keskustella koko Naton tasolla huippukokouksen aikana.

Niinistö tulkitsi samalla niin, ettei Suomi yhteisymmärryksen johdosta muuta lainsäädäntöään ja säännöksiin perustuvat käytännöt pysyvät muutoinkin ennallaan.

Yleisesti ottaen terrorismin vastainen työ, jota Turkki pitää hyvin tärkeänä, tulee kuitenkin varmasti tehostumaan, hän sanoi.

Niinistön mukaan ratkaisu myös perustui ”aika paljon tietynlaiseen luovuuteen”.

”Jouduttiin katsomaan sitten tiettyjä asioita, että miten ne kirjoitetaan ja miten kukin ne haluaa ymmärtää”, hän sanoi.

Taustakeskustelujen valossa muotoiluissa oltiin tarkkoja esimerkiksi sen suhteen, mitä kurdien Syyriassa toimivasta taisteluosastosta YPG:stä tarkkaan ottaen sanotaan. Turkki on halunnut sen määrittelemistä terroristiorganisaatioksi, mitä Suomi ja Ruotsi eivät halua. Nyt asiakirjassa sanotaan, etteivät Suomi ja Ruotsi anna tukea YPG:lle.

Muiden maiden roolista itse yhteisymmärryksessä ei tullut ainakaan toistaiseksi tietoja. Yhdysvallat ei ollut osana sopimusta, virkamieslähde kertoi Reutersille.

Suomen ja Ruotsin liittymiskeskustelujen odotettiin alun perin alkavan pian sen jälkeen, kun Suomi oli jättänyt hakemuksensa toukokuun puolivälissä.

Ratkaisun syntyminen tarkoittaa nyt konkreettisesti sitä, että nämä keskustelut voidaan pian käydä odotettua selvästi pidemmän viiveen jälkeen.

Suomi ja Ruotsi kutsutaan Naton jäseneksi tiistain arvioiden mukaan keskiviikkona, ja kokouksen seurauksena siitä tulee tarkkailijajäsen. Tapahtuuko se jo kokouksen aikana, on toistaiseksi epäselvää.

Tarkkailijajäsenyyden ansiosta mailla on läsnäolo- ja puheoikeus laajasti Naton kokouksissa, vaikka äänivaltaa niillä ei ole.

Suomi saa siis jo nyt selvästi laajemman näkyvyyden liittokunnan sisään.

Natolle asian eteneminen tarkoittaa samalla, että se voi yhä suuremmalla varmuudella lukea maat tuleviksi jäseniksi mukaan, kun sen piirissä tehdään uusia linjauksia ja suunnitelmia.

Suomen ja Ruotsin täysjäsenyyteen on silti vielä matkaa.

Kun liittymiskeskustelut on käyty, oletettavasti hyvin nopeasti, jäsenmaat allekirjoittavat Suomen ja Ruotsin liittymispöytäkirjat. Sitten jäsenyydet lähtevät vielä ratifioitavaksi jokaisen 30 jäsenmaan kansallisiin parlamentteihin.

Mielikuva Suomessa on se, että Turkin vastahangan päätyttyä polku kohti jäsenyyttä on nyt sileämpi ja tuki maiden jäsenyyksille laajaa Natossa.

Ratifiointikierros parlamenteissa ottaa silti aikansa, eikä aikataulua voida Suomesta käsin tarkoin ennakoida.

Täysin pois ei voine laskea myöskään lisäyllätyksiä.

Seuraa ja lue artikkeliin liittyviä aiheita

Tietoa ei ole vielä lähdetty hakemaan
Tietoa ei ole vielä lähdetty hakemaan
Tietoa ei ole vielä lähdetty hakemaan
Tietoa ei ole vielä lähdetty hakemaan

Osion uusimmat

Luitko jo nämä?

Mainos

Tuoreimmat tähtijutut