Starducks, Idea, Coolcola, Uncle Vanya, Crimean Fried Chicken – Venäjä kopioi nyt länsimaisia brändejä ”huolestuttavalla” tahdilla

Venäjä on alkanut suhtautua immateriaalioikeuksiin lepsusti.

Moskovalaisen virvoitusjuomatehtaan juomia löytyy Venäjältä kauppojen hyllyiltä.

3.6. 11:30

Venäjälle ja sen hallinnoimille alueille on ilmestynyt uusia brändejä, jotka kopioivat surutta länsimaisten yritysten brändejä ja logoja. Nimestä on saatettu muuttaa vain yksi tai kaksi kirjainta.

Venäläisessä Magnit-kauppaketjussa on esillä moskovalaisen Otšakovo-virvoitus­juomatehtaan omia versioita, kuten Coolcolaa, Fancyä ja Streetiä, jotka matkivat Coca-Colaa, Fantaa ja Spritea.

Strarbucks-kahvilat ovat sulkeneet ovensa Venäjällä, mutta Krimin niemimaalla sumppia voi hörpätä Starducks-nimisissä kahviloissa. Kuuluisaa kahvilaketjua imitoiva ankkakahvila mainostaa sosiaalisen median palvelussa Vkontaktessa seitsemää kahvilaansa. Starducksin logossa on tuttu vihreän väri, mutta merenneidon sijaan siinä polskii ankka.

Kuvakaappaus Starducks-kahvilaketjun VKontakte-sivulta.

Krimin niemimaalla suuhunsa on voinut laittaa Crimean Fried Chickenin eli CFC:n kanaruokia. Brändi imitoi yhdysvaltalaista KFC-pikaruokaketjua.

Kopiolimonadeja alettiin tuottaa toukokuussa, mutta sosiaalisen median perusteella Starducksin ja KFC:n ikä lasketaan kuukausien sijaan vuosissa.

Elinkeinoelämän keskusliiton johtaja Petri Vuorion mukaan perinteisesti Venäjä on kunnioittanut brändien immateriaalioikeuksia. Paikalliset tavaramerkkien nimien rekisteröinnistä vastaavat viranomaiset ovat olleet tarkkoja, etteivät uudet tavaramerkit loukkaa jo olemassa olevia brändejä.

”Nyt alkaa tulla merkkejä, että suhtautuminen näihin oikeuksiin on muuttumassa lepsuksi. Tämä on huolestuttavaa länsimaisten tavaranmerkkien haltijoiden näkökulmasta.”

Immateriaalioikeuksien loukkaaminen ei ole peiteltyä, vaan sitä tehdään avoimesti, Vuorio toteaa. Limsakopiotkin ovat esillä tavallisten ruokakauppojen hyllyillä.

Ukrainassa separatistialueilla sama ilmiö on ollut havaittavissa jo aiemmin.

”Donetskissa kaksi entistä McDonald’sia muutettiin jo vuonna 2016 paikallisomisteisiksi DonMakeiksi. Menut ja logot ovat hyvin lähellä esikuvaansa.”

Useat länsimaalaiset brändit ovat ilmoittaneet ”exitistään”. Esimerkiksi Coca-Cola ja PepsiCo ilmoittivat maaliskuussa keskeyttävänsä tuotantonsa Venäjällä. McDonald’s sulki samassa kuussa ravintolansa ja myy ne nyt paikalliselle yrittäjälle. Nimi on tosin muuttumassa. Nimiehdokkaiden joukossa on muun muassa Hauskaa ja maukasta, Se sama, Ainoa tapa ja Vapaa kassa.

McDonald’sia on myös kopioitu Venäjällä. Venäläisen yrityksen perustama uusi ketju, Vanja-setä, muistuttaa myös tunnettua brändiä. Putin-vastustaja ja entinen oligarkki Mihail Hodorkovski nosti tuotemerkkikopiot esiin Twitterissään aiemmin keväällä.

Nykytilanteen taustalla ovat länsimaisten yritysten lähteminen Venäjältä sekä EU:n ja Yhdysvaltojen kohdistamat pakotteet, sanoo Petri Vuorio.

Immateriaalioikeuksista piittaamattomuus näkyy nimi- ja logoväännösten lisäksi myös rinnakkaistuontina. Siinä pakotteiden alaisia tuotteita kuljetetaan EU-alueelta tai Yhdysvalloista Venäjälle kolmansien maiden kautta ilman valmistajien lupaa. Kolmansien maiden kautta tuodaan muun muassa koneita ja elektroniikkaa.

Kiristyneen tilanteen vuoksi Venäjällä on alettu suhtautua vapaammin tavaramerkkiloukkauksiin. Duuman alahuoneen puhemies Vjatšeslav Volodin ehdotti maaliskuussa, että maa alkaisi sallia ”epäystävällisten maiden” brändien hyödyntämisen.

Lukuisia länsimaisia brändejä on pyritty rekisteröimään Venäjällä. Osa yritysten nimistä on pyritty rekisteröimään suoraan alkuperäisillä nimillään. Tällaisia ovat muun muassa Dior, Visa ja Levi’s.

Osa sen sijaan on muokannut nimiä yhdellä kirjaimella. Esimerkiksi Nespressosta on tehty versio, jossa s on korvattu Venäjän hyökkäyssodan tuen symboliksi nousseella z-kirjaimella. HS:n tiedossa ei ole, onko Nezpresso ja muut nimihakemukset menneet virallisesti läpi Venäjällä.

Saako brändin nimen ja logon napata vain yhden kirjaimen muutoksella itselleen? Harvemmin se riittää, sanoo asianajotoimisto Dottirin tavaramerkkiasiantuntija Rasheka Scott. Hän ei ota kantaa yllä mainittuihin tapauksiin, vaan kommentoi asiaa yleisellä tasolla.

Lähtökohtaisesti se, joka hakee ensimmäisenä tavaramerkkiä alueella, saa sen rekisteröityä itselleen. Tämän jälkeen samalla alueella ja toimialalla toimivat yritykset eivät saisi ottaa käyttöön toiselle rekisteröityä tunnusta. Scottin mukaan tämä on pätenyt aiemmin myös Venäjällä.

Kun myöhemmin samalle markkina-alueelle saapuva yritys pyrkii rekisteröimään tavaramerkin, tulisi tutkia aiemmin alueella samoille tuotteille tai palveluille rekisteröityjä ja jo käytössä olevia tunnuksia.

”Raja menee siinä, tuleeko kuluttajalle mieleen nimestä ja logosta toinen brändi eli erehtyykö kuluttaja luulemaan, että on ostamassa tunnetulta brändiltä tuotetta.”

Rekisteröintiä hakeva yritys ei saisi myöskään aiheuttaa mainehaittaa olemassa olevalle yritykselle eikä myöskään päästä hyötymään sen tunnettuudesta. Scottin mukaan muiden brändien imitoiminen on yleinen ilmiö. Tavanomaisissa tilanteissa pohjatyötä ei ole välttämättä tehty tarpeeksi ja päädytään tahattomasti matkimaan jo olemassa olevien brändien nimiä. Joukosta löytyy myös selkeästi niitä, jotka pyrkivät hyötymään tunnetuista brändeistä.

VENÄJÄN parlamentti eli duuma antoi viime viikolla ensimmäisen hyväksynnän lakiesitykselle, joka mahdollistaisi venäläisorganisaatioiden ottaa haltuunsa Venäjän jättävien ulkomaisten yhtiöiden omaisuutta.

Laki mahdollistaa Venäjän valtion kehityspankin (VEB) tai muun organisaation toimia hallinnoijana yhtiöissä, jossa ulkomainen omistus ylittää 25 prosenttia. Laki koskisi erityisesti maita, jotka Venäjä luokittelee ”epäystävällisiksi”.

Seuraa ja lue artikkeliin liittyviä aiheita

Tietoa ei ole vielä lähdetty hakemaan
Tietoa ei ole vielä lähdetty hakemaan
Tietoa ei ole vielä lähdetty hakemaan
Tietoa ei ole vielä lähdetty hakemaan

Osion uusimmat

Luitko jo nämä?

Mainos

Tuoreimmat tähtijutut