Turkki yrittää käyttää tilaisuutta hyväkseen, Ruotsiin liittyy enemmän kysymyksiä kuin Suomeen

Ulkoministeri Pekka Haavisto toivoo, että asioiden mittaluokka säilytetään – Turkin kysymykset eivät ole uusia.

Turkin ulkoministeri Mevlüt Çavuşoğlu leimasi Suomen ja Ruotsin terroristien tukijoiksi Berliinissä pidettyssä Naton epävirallisessa ulkoministerikokouksessa lauantaina.

15.5. 9:40

Berliini

Turkin heittämät kapulat Suomen ja Ruotsin Nato-rattaisiin jäävät seuraavaksi maidenvälisen diplomatian käsiteltäväksi.

Keskustelut Berliinin epävirallisessa Naton ulkoministerikokouksessa eivät lauantai-iltana riittäneet siihen, että Turkin kritiikinaiheet Suomea ja Ruotsia kohtaan olisi saatu ratkaistua.

Turkin presidentti Recep Tayyip Erdoğan ilmoitti perjantaina, että Suomen ja Ruotsin liittyminen Natoon ei olisi myönteistä, sillä maat tukevat Turkin mielestä terroristeja. Turkin ulkoministeri Mevlüt Çavuşoğlu toisti saman viestin lauantaina Berliinissä.

Turkki viittaa kurdijärjestöihin kuten PKK:hon ja YPG:hon.

Ruotsin ulkoministeri Ann Linde, Suomen ulkoministeri Pekka Haavisto ja Turkin ulkoministeri Mevlüt Çavuşoğlu keskustelivat Berliinissä Suomen ja Ruotsin Nato-haluista ja Turkin Pohjoismaille esittämästä kritiikistä.

Lisäksi pohjoismaiset ministerit kävivät lukuisia kahdenvälisiä keskusteluja useiden Nato-ulkoministerien kanssa.

Haaviston mukaan Suomen nopea mielialanmuutos liittyen Natoon herätti Nato-maiden ulkoministerien joukossa kiinnostusta ja innostustakin. Turkkia lukuun ottamatta soraääniä ei kuulunut.

Linde ja Haavisto olivat Naton ulkoministerikokouksessa päivällisvieraina. Suomen ja Ruotsin halu liittyä Natoon oli kokouksen pääaihe lauantaina, Haavisto kertoi. Naton nykyisten liittolaisten ulkoministerit jatkavat kokoustaan vielä sunnuntaina.

Kokoukseen saapuessaan Çavuşoğlu totesi, että Turkki on perinteisesti tukenut Naton avointen ovien politiikkaa. Hän ei siis sulkenut tukea Suomen ja Ruotsin jäsenyydelle ehdottomasti pois.

Hän kuitenkin painotti, että Natossa on oltava samalla puolella liittolaisten kanssa.

”Nato ei ole unioni tai kansainvälinen järjestö. Kyse on liittolaisuudesta. Siksi ei ole kyse vain turvallisuudesta, vaan myös solidaarisuudesta”, hän sanoi.

Hän sanoi, että Naton liittolaisten on oltava valmiita puolustamaan toisiaan kylki kyljessä.

”Ongelma on, että nämä kaksi maata avoimesti tukevat PKK:ta”, ministeri väitti.

”PKK hyökkää päivittäin joukkojamme vastaan. Siksi ei ole hyväksyttävää, vaan törkeää, jos ystävämme ja liittolaisemme tukevat terroristijärjestöjä.”

Niin Linde kuin Haavisto totesivat EU:nkin luokittelevan PKK:n terroristijärjestöksi. Yhdysvallat tekee samoin.

Konkreettisemmat kritiikinaiheet PKK:hon liittyen koskevat selvästi enemmän Ruotsia kuin Suomea. Ruotsissa kurdivähemmistön edustajia on myös valtiopäivillä.

Kurdien aseellisten YPG-joukkojen poliittinen siipi PYD on tiiviisti kytköksissä Ruotsin päähallituspuolueeseen sosiaalidemokraatteihin.

Ruotsin ulkoministeri Linde on myös tavannut ja luvannut tukea Syrian Democratic Council -kurdijärjestöä (SDC).

Turkissa on myös uutisoitu, että kurdijoukoilta on viime vuosina takavarikoitu ruotsalaisen Saab Bofors Dynamicsin valmistamia aseita.

Turkin ja kurdien PKK:n konflikti on jatkunut jo yli 30 vuotta. Turkin kritiikkikään ei ole uutta, vaan kyseessä on tilaisuus, joka liittyy Suomen ja Ruotsin Nato-pyrkimyksiin. Turkki yrittää saada jonkinlaista poliittista etua tilanteessa.

Turkin kansalaisista arviolta 15–20 prosenttia on kurdeja. Kysymys kurdien autonomian laajentamisesta on myös osalle turkkilaisista tärkeä.

Turkin johto on kuitenkin perjantaihin asti viestittänyt suhtautuvansa myönteisesti Suomen ja Ruotsin jäsenpyrkimyksiin.

Haavisto ei ulkoministerikokouksen illallisen jälkeen arvioinut suoraan, onko Turkilla nyt yksityiskohtaisia vaatimuksia jäsenprosessien ehtona tai mitä ne olisivat.

”Täytyy suhtautua vakavasti, mutta ajatella asioiden mittaluokkia”, Haavisto sanoi.

Ukrainan sota on kuitenkin suurin kriisi tällä hetkellä, hän muistutti.

Turkki on käyttänyt viime vuosina myös EU:n alueelle pyrkiviä turvapaikanhakijoita painostuskeinona. Turkki ja Kreikka ovat Natossa liittolaisia, mutta niiden välillä puhkesi vuonna 2020 rajakonflikti liittyen turvapaikanhakijoihin.

Seuraa ja lue artikkeliin liittyviä aiheita

Osion uusimmat

Luitko jo nämä?

Mainos

Tuoreimmat tähtijutut