Turkin lehdistössä alkoi kriittinen keskustelu Suomen ja Ruotsin mahdollisia Nato-jäsenyyksiä kohtaan

Turkkilaisessa mediassa on käynnistynyt viikonloppuna kriittinen keskustelu Suomen ja Ruotsin mahdollisista Nato-jäsenhakemuksista, ulkopoliittisen instituutin vanhempi tutkija Toni Alaranta kertoo.

Tähän saakka aiheesta ei turkkilaisissa lehdissä ole Alarannan mukaan juuri puhuttu, vaikka Suomen ja Ruotsin Nato-prosessit ovat uutisissa ajoittain näkyneetkin. Valtaosa turkkilaisista asiantuntijoista ei ole kuitenkaan tähän mennessä nähnyt Suomen ja Ruotsin Nato-jäsenyyttä järin ajankohtaisena kysymyksenä.

Alarannan mukaan nyt vaikuttaisi siltä, että aiheesta on viriämässä maassa keskustelua.

Ulkopoliittisen instituutin vanhempi tutkija Toni Alaranta. Kuva: Ulkopoliittinen instituutti

Tänä viikonloppuna sekä vasemmistolaista uusnationalismia ja eurasianismia kannattava Aydınlık-sanomalehti että islamistinen Yeni Akit -sanomalehti julkaisivat kirjoitukset, joissa pohdittiin, miten Turkin tulisi suhtautua Suomen ja Ruotsin mahdollisiin Nato-jäsenhakemuksiin.

Molempien kirjoituksissa tuotiin Alarannan mukaan esille ehdotus siitä, että Turkin pitäisi käydä jäsenneuvotteluissa kauppaa, jolla se voisi hyödyttää itseään. Esille nostettiin muun muassa Pohjois-Kyproksen tunnustaminen sekä Turkin-vastaisten pakotteiden poistaminen.

Myös mahdollisuus Suomen ja Ruotsin Nato-jäsenyyden estämisestä nousi esille kummankin lehden kirjoituksissa. Tätä perusteltiin sillä, että Suomen ja Ruotsin liittyminen sotilasliitto Natoon voisi eskaloida Venäjän ja Ukrainan välistä kriisiä entisestään ja sen myötä epävakauttaa turvallisuus­poliittista tilannetta Mustallamerellä.

Alarannan mukaan teksteistä ei tule vetää liian suuria johtopäätöksiä.

”Huomionarvoista on, että nämä ovat molemmat äärilaitojen lehtiä. Presidentti Erdoğanin varsinaisissa äänenkannattaja­lehdissä vastaavia johtopäätöksiä ei ainakaan vielä ole näkynyt. En siis olisi vielä liian huolissani”, Alaranta toteaa.

Hänen mukaansa on kuitenkin hyvä huomata, että Turkin presidentti Recep Tayyip Erdoğanin lähipiiriin kuuluu sekä uusnationalisteja että islamisteja, joiden ajatteluun Suomesta ja Ruotsista nyt kirjoittaneilla lehdillä voi olla vaikutusta.

”En usko, että Turkki ryhtyisi tosissaan käyttämään mitään varsinaista veto-oikeutta tai yrittäisi aktiivisesti estää Suomen ja Ruotsin jäsenyyttä, mutta se tulee hyvin todennäköisesti jatkossa viestittämään diplomaattiensa kautta omia toiveitaan, jotka sen mukaan pitäisi ottaa huomioon, mikäli Suomi ja Ruotsi hyväksytään Naton jäseniksi”, Alaranta toteaa.

Tästä on ollut viitteitä jo aikaisemminkin, vaikka virallisissa puheissa Turkki on suhtautunut myönteisesti Naton avointen ovien periaatteeseen ja luvannut ”myötämielisen harkinnan”, mikäli Suomi hakee Naton jäsenyyttä.

Esimerkiksi Turkin presidentin­kanslia twiittasi presidentti Sauli Niinistön ja Turkin Erdoğanin välisen puhelin­keskustelun jälkeen, että Erdoğan toi puhelussa esiin odotuksensa siitä, että Suomen ja Turkin väliseen sotatarvikkeiden vientiin liittyviä esteitä purettaisiin.

Myös useat diplomaattilähteet arvioivat maaliskuussa, että Turkki saattaisi käyttää Suomen Nato-jäsenyysneuvotteluja sekä sisä- että ulkopoliittisena lyömäaseena omien tarkoitusperiensä vahvistamiseksi.

”Turkki tekee tällaiset päätökset aina omien intressiensä pohjalta”, eräs diplomaattilähde totesi tuolloin.

Istanbulissa toimivan Edam-ajatushautomon johtaja Sinan Ülgen arvioi puolestaan lauantaina STT:lle, että Turkki saattaisi vaatia Suomelta jäsenyys­neuvotteluissa vahvempaa poliittista tukea omille ulkopoliittisille tavoitteilleen.