Voittojen puute Ukrainassa varjostaa voitonpäivän viettoa Venäjällä

Juhlapäivä saatetaan yrittää viedä läpi perinteisiin nojaten tai sitten Ukrainasta kerrotaan perätöntä menestystarinaa. "Vaikka Ukrainassa olisi tullut kuinka kovasti pataan, sillä ei välttämättä ole vaikutusta voitonpäivään."

Venäjällä saatetaan viitata voitonpäivänä Ukrainaan vain yleisemmällä tasolla.

6.5. 11:09

Helsinki

Ukrainan sodan näkyminen Venäjän ensi maanantain voitonpäivän juhlinnassa on asiantuntijoiden mukaan vielä arvoitus. Ulkopoliittisen instituutin vanhempi tutkija Jussi Lassila arvioi, että konkreettisesti voittojen puutteessa Venäjällä saatetaan pitäytyä perinteisesti toisen maailmansodan muistelussa ja viitataan Ukrainaan vain yleisemmällä tasolla.

Yliopistonlehtori, sotatieteiden dosentti Ilmari Käihkö Ruotsin maanpuolustuskorkeakoulusta puolestaan arvioi, että Ukrainan sivuuttaminen juhlapäivänä jättäisi ilmaan suuren kysymysmerkin, koska sota on jo vaatinut niin paljon uhreja ja vaikuttanut muutenkin venäläisten elämään.

Lassila arvioi poliittisen riskin Ukrainan sodan sivuuttamisesta konkretisoituvan erityisesti Venäjän sotilaspiireissä, missä tappioista ja voittojen puutteesta ollaan tuskallisen tietoisia. Sen sijaan suuri yleisö ei välttämättä osaa voitonjulistuksia kaivata.

–  Kansalaisille voidaan kyllä myydä mitä vaan riippumatta siitä, mitä rintamilla on tapahtunut. Vaikka Ukrainassa olisi tullut kuinka kovasti pataan, sillä ei välttämättä ole vaikutusta voitonpäivään, Lassila sanoo.

Moskovassa joka tapauksessa on jo harjoiteltu perinteistä voitonpäivän sotilasparaatia varten.

Tiukentuuko kontrolli Venäjällä?

Jos jotain konkreettisia saavutuksia Ukrainasta kuitenkin päätetään esitellä, Käihkön mukaan kyseeseen voisivat tulla jo tutut – ja perättömät – väitteet Donbassin niin kutsuttujen kansantasavaltojen suojelemisesta tai Mariupolin valtauksesta.

–  Venäjällä on toki myös väitetty, että Ukraina olisi suunnitellut hyökkäystä Venäjää tai ainakin näitä "kansantasavaltoja" vastaan, mikä olisi siis nyt muka saatu estetyksi, Käihkö kuvailee.

Poliittisesti Käihkö pitää myös mahdollisena, että Venäjällä tehtäisiin voitonpäivän myötä päätöksiä maan sisäisen kontrollin ja talouden keskitetyn johtamisen vahvistamisesta.

Venäjän on myös uumoiltu käyttävän voitonpäivää tilaisuutena julistaa virallisesti sota Ukrainalle sekä määrätä liikekannallepano. Sekä Käihkö että Lassila pitävät tätä periaatteessa mahdollisena, mutta myös monin tavoin ongelmallisena.

–  Yksi syy miksi Venäjä ei ole julistanut sotaa on se, etteivät johtajat luota omiin kansalaisiinsa. Niin kauan kuin sotaa ei julisteta, voidaan sotatoimia jossain määrin kontrolloida, Käihkö sanoo.

Ukrainan oma "Suuri isänmaallinen sota"

Ilman sodanjulistusta Venäjän on ollut helpompi peruuttaa alkuperäisistä tavoitteistaan, kun taas sodanjulistus nostaisi Käihkön mukaan odotuksia. Toisaalta nyt näyttää myös siltä, ettei Venäjä saa millään mobilisoitua tarpeeksi joukkoja laajamittaiseen hyökkäykseen Ukrainassa ilman liikekannallepanoa.

Päätös ei toisi kuitenkaan nopeaa ratkaisua, sillä todennäköisesti melko yhteistyöhaluttomien reserviläisten saaminen koolle, koulutettua ja varustettua kestäisi viikkoja, ellei kuukausia.

Lassila myöntää, että jos Venäjä todella olisi saavuttanut merkittäviä voittoja Ukrainassa, niitä tuskin olisi jätetty hyödyntämättä voitonpäivän juhlinnassa. Nykytilanteessa on tutkijoiden mukaan mielenkiintoista seurata, esiintyykö juhlissa esimerkiksi hyökkäyssodan Z-symbolia tai Ukrainassa kaatuneiden sotilaiden kuvia.

Ukrainan näkökulmasta sodassa luodaan kansakunnalle uutta historiaa.

–  Ukrainalaiset ovat saaneet nyt oman "Suuren isänmaallisen sotansa", ja toinen maailmansota tulee jäämään aika lailla varjoon, Lassila arvioi.

Seuraa ja lue artikkeliin liittyviä aiheita

Osion uusimmat

Luitko jo nämä?

Mainos

Tuoreimmat tähtijutut