Pääsiäispyhien jälkeen uusi sivu kääntyi Ukrainan sodassa, kun presidentti Volodymyr Zelenskyi kertoi Venäjän aloittaneen suurhyökkäyksensä Itä-Ukrainassa.
Myös Venäjän ulkoministeri Sergei Lavrov ja puolustusministeri Sergei Šoigu sanoivat, että seuraava vaihe Venäjän ”erikoisoperaatiossa” on alkamassa. Heidän mukaansa Venäjä keskittyy nyt ”vapauttamaan” Donbasissa sijaitsevat Donetskin ja Luhanskin ”kansantasavallat”.
Tiistaina Venäjän uutisoitiin tehneen jo useita ilmaiskuja pitkin itäistä rintamalinjaa.
Vaikka sodankäynnin intensiteetti kasvaa, ei Venäjän suurin hyökkäys ole ehkä vielä alkanut, arvioi dosentti ja yliopistonlehtori Ilmari Käihkö Ruotsin maanpuolustuskorkeakoulusta (FHS).
Dosentti ja yliopistonlehtori Ilmari Käihkö
Nopeasti Venäjän on toimittava joka tapauksessa. Mitä pidempään se odottaa, sitä valmistautuneempi Ukraina on.
Uusi käänne tulisikin kipeästi tarpeeseen, sillä toukokuun 9. päivänä Venäjällä juhlitaan voitonpäivää. Tuolloin herää kysymys siitä, mitä presidentti Vladimir Putin on voittanut sodallaan.
”Mariupol on siinä vaiheessa todennäköisesti jo kaatunut. Se voitaisiin esittää konkreettisena voittona”, Käihkö sanoo.
Hänen mukaansa Venäjä aikoo silti kääntää minkä hyvänsä tilanteen voitokseen riippumatta siitä, mitä kentällä tapahtuu.
Venäläinen sotilas partioi Mariupolin draamateatterilla, joka joutui ilmaiskun kohteeksi maaliskuussa. Kuva on otettu Venäjän asevoimien järjestämällä matkalla huhtikuun 12. päivänä.
Toisaalta tarina Mariupolin sitkeästä puolustuksesta voi olla henkinen voitto myös Ukrainalle. Käihkö ei silti usko, että Ukraina pystyy enää pelastamaan Mariupolia kuten Kiovan, jonka valloittamisessa Venäjä epäonnistui.
”Mariupolin tilanne näyttää hyvin vaikealta. Ukrainan tukijoukot ovat niin kaukana, että he tuskin ehtivät sinne.”
””Ukraina voi itsenäisenä ja suvereenina valtiona jatkaa, vaikka puolet siitä olisi mennyt.”
Käihkön mukaan kaupungin kohtalonhetket koittavat ”päivissä”. Sen jälkeen raunioiksi pommitettua kaupunkia odottanee julma miehitysvaihe. Käihkön mukaan Venäjä tulee kitkemään aseellisen ja aseettoman vastarinnan brutaalilla tavalla, kuten on jo nähty.
”Varmasti tällaisia uusia ’butšia’ tulee”, Käihkö toteaa viitaten Kiovan luoteispuolella Butšassa paljastuneisiin joukkosurmiin.
Taistelut ovat kulminoituneet Azovstalin teollisuusalueelle, joka on viimeinen ukrainalaisten hallussa pitämä alue Mariupolissa. Venäjä tarjosi tiistaina ukrainalaissotilaille mahdollisuuden laskea aseensa ja lähteä kaupungista ”evakuointikäytävää” pitkin.
Ukraina on toistuvasti kieltäytynyt antautumasta Mariupolissa. Miksi ukrainalaiset puolustavat yhä kaupunkia, jonka päivät näyttävät olevan luetut?
Käihkön mukaan luovuttaminen ainoastaan vapauttaisi Venäjän joukkoja muualle Itä-Ukrainaan. Venäjän hyökkäysjoukot Mariupolissa ovat myös kuluneet ja kaupungin miehitys sitoisi lisää joukkoja.
”Mitä pidempään Ukraina puolustaa Mariupolissa, sitä vaikeampi Donbasin tilanne on Venäjälle.”
Lisäksi osa Mariupolin puolustajista kuuluu äärioikeistotaustaiseen Azov-rykmenttiin. Paljon mediahuomiota Venäjällä saaneen joukon eliminoiminen olisi Venäjälle ”konkreettinen todiste denatsifikaatiosta”, Käihkö sanoo.
Mariupol on Venäjälle logistisesti ja strategisesti tärkeä kaupunki, jotta se voi muodostaa havittelemansa maayhteyden Venäjältä Krimin niemimaalle. Kaupungin menetys ei Käihkön mielestä silti vielä uhkaa Ukrainan itsenäisyyttä.
”Ukraina voi itsenäisenä ja suvereenina valtiona jatkaa, vaikka puolet siitä olisi mennyt”, hän sanoo.
Mariupolilainen nainen pyyhkäisi poskeaan tuhoutuneen kerrostalon luona sunnuntaina 17. huhtikuuta.
Käihkön mukaan Ukraina voi pystyä uusiin ihmeisiin vielä muualla Donbasissa. Itä-Ukrainassa sodankäynti on kuitenkin erilaista kuin Kiovan pohjoispuolella oli.
”Siellä Venäjällä oli vähemmän joukkoja ja pitkät huoltolinjat. Donbasissa voidaan ainakin aluksi käydä taisteluita tasaisella alueella, ja Venäjä voi käyttää mahdollisesti tehokkaammin mekanisoituja joukkoja.”
””Miehitetyt alueet ovat hyvin kalliita ja niistä on vähän poliittista hyötyä.”
Vähitellen sota siirtyy kaupunkeihin, joissa Ukrainalla on usein kotikenttäetu. Myös lännen toimittamalla aseavulla on kokonaiskuvassa suuri merkitys Ukrainalle, koska ammuksia kuluu kovaa tahtia puolin ja toisin.
Pentagonin mukaan ensimmäiset erät Yhdysvaltain myöntämästä lisäavusta Ukrainalle ovat saapuneet perille. Asetoimituksiin kuuluu muun muassa kahdeksantoista kenttähaupitsia, kaksisataa M113-miehistönkuljetusvaunua ja yksitoista Mi-17-helikopteria.
Alueluovutukset eivät ole Käihkön mukaan Ukrainalle mahdottomia, mutta ne olisivat poliittisesti vaikeita Butšan surmien jälkeen. Ne osoittivat, että miehitettyjä alueita odottavat raa’at puhdistukset.
”Butša myös vaikeutti rauhanneuvotteluita. Venäjälle on nyt vaikea tehdä myönnytyksiä.”
Aluemenetyksillä olisi lisäksi valtavat vaikutukset Ukrainan talouteen ja etenkin teräs- ja hiiliteollisuuteen, josta merkittävä osa sijaitsee Itä-Ukrainassa.
Käihkö arvioi, että Venäjä pystyisi säilyttämään aluevaltauksensa, mutta se ei välttämättä olisi poliittisesti järkevää. Kahdeksan vuoden kokemukset Donetskista ja Luhanskista ovat osoittaneet, että miehityksen tukeminen tulee kalliiksi.
Alkuperäinen ajatus oli, että Venäjä saa kapinallismaakuntien kautta otteen Ukrainan sisäpolitiikasta. Näin ei käynyt. Alueille ei ole syntynyt toimivaa talousjärjestelmää, ja Venäjä joutuu tekohengittämään niitä jatkuvasti.
”Jos Venäjä ottaa koko Donbasin haltuunsa, se ei poista ongelmaa, että miehitetyt alueet ovat hyvin kalliita ja niistä on hyvin vähän poliittista hyötyä.”
Lisäksi alueiden koko ja ukrainalaisten viha pakottaisivat Venäjän pitämään alueella huomattavia miehitysjoukkoja. Käihkö ennakoi, etteivät Venäjän tunnustamat ”kansantasavaltojen” rajat tulisi olemaan rauhallisia.
Oikeastaan Venäjän hyökkäyssota on Käihkön mukaan onnistunut sinetöimään Ukrainan tulevaisuuden lännen kanssa.
”Jos miettii Ukrainan rakentamista ja aseistamista uudelleen, ei kellään muulla ole siihen resursseja paitsi lännellä.”