Ensimmäisellä valtakaudella presidentti Emmanuel Macron on pyrkinyt nostamaan Ranskan profiilia Natossa – ”Se on epäonnistunut”

Ranskalla ja Yhdysvalloilla on vaikea suhde, joka kietoutuu niin hegemoniaan Natossa kuin Australian perumiin sukellusvenekauppoihin.

Ranskassa äänestetään pian presidentinvaalien ensimmäisellä kierroksella. Toiselle viisivuotiskaudelle pyrkivä presidentti Emmanuel Macron kuvattiin Spézetin kaupungissa 5. huhtikuuta.

8.4. 7:14

Ranskassa äänestetään sunnuntaina presidentinvaalien ensimmäisellä kierroksella. Toiselle viisivuotiskaudelle pyrkivä Ranskan presidentti Emmanuel Macron jatkaa todennäköisesti vallassa, vaikka tarvinneekin valintaansa toisen kierroksen.

Macron on ensimmäisen kautensa aikana joutunut pettymään monessa asiassa. Harmia ovat aiheuttaneet niin Nato, Venäjän presidentti Vladimir Putin kuin Afrikka.

Kyse ei ole ollut ainakaan yrityksen puutteesta, sillä Macron on ollut näkyvästi esillä monissa geo- ja turvallisuuspolitiikkaan liittyvissä asioissa. Ensimmäisen kautensa aikana Macronilla on ollut niissä neljä isoa kokonaisuutta, sanoo Turun yliopiston poliittisen historian professori Louis Clerc.

”Ne ovat Venäjä, Yhdysvallat ja Nato, EU ja miten se voisi toimia paremmin Ranskan etujen mukaisesti sekä Afrikka ja siellä erityisesti Pohjois-Afrikka ja Sahelin alueen toiminta”, Clerc sanoo.

Vaikea suhde Natoon ja Yhdysvaltoihin

Clerc arvioi, että Macronilla ja Yhdysvaltojen edellisellä presidentillä Donald Trumpilla oli keskenään hyvät suhteet.

”Se ei toisaalta tarkoita oikeastaan mitään, koska Trump teki mitä halusi eikä piitannut mistään kontakteista.”

Ranskan ja Yhdysvaltojen hyvät suhteet eivät ole itsestäänselvyys, ja esimerkiksi Ranskan suhde sotilasliitto Natoon on ollut vuosien varrella vaikea. Ranska poistui Naton integroiduista komentoelimistä 1960-luvulla ja palasi takaisin vasta 1990-luvun alussa, vaikka olikin puolustusliiton jäsen koko ajan. Tavoitteena tuolloin oli korostaa maan itsenäistä päätöskykyä vaiheessa, jossa Ranska oli kehittänyt oman ydinaseen.

”Macron on yrittänyt nostaa Ranskan profiilia Naton sisällä. Se on tavallaan perinteistä Ranskan ulkopolitiikkaa. Natolle pitäisi syntyä eurooppalainen jalka, jossa eurooppalaisten pitäisi vaikuttaa mitä Nato tekee ja mitä sen sisällä tapahtuu. Se on enemmän tai vähemmän epäonnistunut, kuten Macronin edeltäjienkin aikana, koska Yhdysvallat ei siihen suostu.”

Paikalliset asukkaat seisoivat presidentinvaalien mainosjulisteiden edustalla Länsi-Ranskassa 5. huhtikuuta. Vaalien ensimmäinen kierros käydään sunnuntaina.

Suhteet saivat kolauksen

Clercin mielestä Ranskan 1960-luvulla Naton toiminnasta sivuun vetäneen ex-presidentti Charles de Gaullen opit soveltuvat huonosti tähän päivään, mutta silti Ranskalla on yhä tietynlainen tarve ottaa säännöllisesti etäisyyttä Natoon.

”Se on puoliksi ulko- ja sisäpolitiikkaa. Jos Ranskassa kritisoi Yhdysvaltoja, tyylipisteet tulevat aina. Silti mailla on läheinen ja tiivis diplomaattinen sekä sotilaallinen yhteistyö esimerkiksi Malissa, jossa Ranska käyttää esimerkiksi Yhdysvalloilta saatua tiedustelutietoa.”

Yhdysvaltojen nykyisen presidentin Joe Bidenin ja Macronin suhteet saivat puolestaan heti alkuun kolauksen, vaikka pohjimmiltaan sen aiheutti Australia. Australia perui viime syyskuussa rahakkaan sukellusvenekaupan Ranskan kanssa ja päätti rakentaa ydinsukellusveneitä Yhdysvaltain avustuksella.

”Ranskalaiset kokivat sen valtavana loukkauksena ja iskuna. Se oli iso ongelma Yhdysvaltojen kanssa”, Clerc taustoittaa.

EU:sta tärkeämpi tekijä

Euroopan unioni on ollut Macronille tärkeä. Presidentti haluaisi unionille suurempaa roolia niin taloudessa kuin turvallisuudessa. EU:ssa Ranskan vahva vastavoima on ollut Saksa, joka on vastustanut Macronin ajatuksia.

”Macron haluaa EU:n olevan turvallisuuspolitiikassa isompi tekijä. Lisäksi hän haluaisi, että EU pystyisi tukemaan enemmän niitä jäsenmaita, jotka ovat huonossa tilanteessa taloudellisesti. Nämä ovat kaksi asiaa, joita saksalaiset ovat vastustaneet voimakkaasti, kunnes tuli pandemia ja Ukrainan kriisi.”

EU:n yhteispuolustus on ollut pitkään ajatustasolla Ranskan ulkopolitiikan perusydin, ja lisäksi Macronin mielestä EU:n pitäisi olla vahvempi ulko- ja turvallisuuspolitiikan toimija.

”Macronin puheet menevät Suomen presidentin Sauli Niinistön kanssa aika paljon yhteen, koska he ajattelevat tästä samalla tavalla. Tai ainakin heidän ulostulonsa menevät samaan suuntaan. Ongelma on, että kukaan ei oikein tiedä, mitä se aidosti tarkoittaisi”, Clerc tiivistää.

Macron ja Putin

Valokuva Macronista ja Venäjän presidentistä Vladimir Putinista pitkän pöydän vastakkaisissa päissä Kremlissä levisi alkuvuodesta meeminä ympäri maailman. Macron yritti löytää neuvotteluissa diplomaattista ratkaisua Venäjän ja Ukrainan välille siinä onnistumatta.

Macron ei ollut ensimmäistä kertaa Venäjällä. Hän yritti vuosina 2018–2019 rakentaa suhteita Putiniin. Clercin mukaan se aiheutti Ranskassa kitkaa.

”Diplomaatit olivat hyvin paljon sitä vastaan Krimin valtaamisen vuoksi. Sen sijaan Ranskan armeijassa on muutamia upseereita, jotka ovat enemmän pro-Venäjä, ja Ranskan sisällä oli myös eri näkemyksiä tästä asiasta”, Clerc arvioi.

Hän katsoo, että Macron yritti vilpittömin mielin rakentaa Euroopan ja Venäjän välillä uusia kontakteja Niinistön tavoin, mutta työ meni hukkaan Putinin päätettyä hyökätä Ukrainaan. Macron on silti pyrkinyt pitämään yhteyttä Putinin kanssa Venäjän hyökkäyksen aikana, vaikka Macron on samaan aikaan ottanut voimakkaasti kantaa Putinia vastaan.

Ranska ja Venäjä ovat kohdanneet toisensa myös muualla, sillä molemmat valtiot toimivat aktiivisesti esimerkiksi Afrikassa.

Emmanuel Macron tapasi Venäjän presidentin Vladimir Putinin Moskovassa ennen kuin Venäjä oli aloittanut hyökkäyksensä Ukrainaan 7. helmikuuta. Kuva presidenteistä pitkän pöydän eri päissä levisi kulovalkean tavoin internetissä.

Afrikassa riittää kilpailijoita

Kun Macron vannoi virkavalansa, hän peri samalla edeltäjänsä Francois Hollanden intervention Sahelin alueella sijaitsevaan Maliin. Ranska taisteli entisessä siirtomaassaan jihadisteja vastaan. Tilanne Malissa muuttui parin viime vuoden aikana merkittävästi, kun Venäjän tukemat sotilaat kaappasivat kahdesti vallan maassa vuosina 2020 ja 2021.

Ranskan ja Malin välit tulehtuivat siihen pisteeseen, että helmikuun puolivälissä Macron ilmoitti Ranskan aloittavan vetäytymisen Malista.

”Ranskalla on edelleen hyvät suhteet niiden maiden kanssa, joihin sillä on perinteisesti ollut hyvät suhteet, kuten Norsunluurannikkoon ja muihin ranskankielisiin entisiin Ranskan siirtomaihin. Macron on poikennut edeltäjistään siinä mielessä, että hän on yrittänyt tukea yhteiskuntia kaupallisesti ja taloudellisesti myös ranskankielisen Afrikan ulkopuolella”, Clerc sanoo.

Ranska on saanut Venäjän ohella muitakin kilpailijoita Afrikkaan. Sekä Kiina että Turkki ovat etsineet jalansijaa aktiivisesti Afrikasta. Ranska on globaalisti pieni toimija, jos vertaa esimerkiksi Kiinaan ja Yhdysvaltoihin. Se on kuitenkin tottunut toimimaan kuin suurvalta, mutta maa ei pärjää yksin, ja sen pitäisi pystyä rakentamaan liittoja.

”Monet ranskalaiset diplomaatit sanovat, että Grande Nation -aika on loppu. He näkevät sen itse, mutta sisäpoliittisista syistä poliitikot ja presidentit pyrkivät antamaan toisen kuvan tai ajattelevat asiasta toisella tavalla”, Clerc huomauttaa ja lisää: ”Ranskalla on myös globaaleja kaupallisia ja turvallisuuteen liittyviä intressejä. Ranska lähti aikanaan Maliin myös sen takia, että maan pelättiin luisuvan jihadistien käsiin, jotka olivat iskeneet Ranskaan vuonna 2015.”

Ihmisoikeuksille vähemmän huomiota

Clerc sanoo, että Macronia edeltäneet presidentit Nicolas Sarkozy ja Francois Hollande korostivat virkakausinaan voimakkaasti ihmisoikeuksia. Macron on ottanut toisenlaisen lähestymistavan.

”Hän kyllä mainitsee ihmisoikeudet puheissaan, mutta ei myöskään epäröi olla yhteyksissä diktatuurien ja autoritääristen johtajien kanssa. Hän ehkä enemmän keskittyy konkreettisiin projekteihin ja asioihin. Se ei tarkoita, etteikö Macron olisi kiinnostunut ihmisoikeuksista, vaan ehkä hän pyrkii pitämään matalampaa profiilia ja keskittyy muihin konkreettisiin projekteihin edeltäjiään enemmän.”

Osion uusimmat

Luitko jo nämä?

Mainos

Tuoreimmat tähtijutut