Katu Butšassa on käytännössä täynnä metalliromuksi muuttunutta sotilaskalustoa.

Butšan kauhut eivät olleet ainoita

Silminnäkijöiden mukaan Butšassa julmuuksiin ovat syyllistyneet niin Venäjän kuin Venäjän alaisen Tšetšenian sotilaat. Siviileihin kohdistuvia raakuuksia tulee nyt ilmi ympäri Ukrainaa.


5.4. 21:23

Ukrainan tiedustelu julkaisi maanantaina tiedot kaikista Venäjän 35. armeijan 64. erillisen moottoroidun jalkaväkiprikaatin sotilaista. Ukrainan mukaan juuri tämä 64. prikaati on tehnyt sotarikoksia Butšassa.

Butša nousi maailman huulille viikonloppuna, kun Ukrainan asevoimat oli vapauttanut sen Venäjän joukoilta. Kaupungista levisi kuvia, joissa paikallisten siviilien ruumiit olivat lojuneet kaduilla jopa viikkoja.

Nyt maailma kysyy, kuka raakuuksista on vastuussa? Kenelle varataan paikka sotarikostuomio­istuimessa?

Venäjän 64. moottoroidun jalkaväkiprikaatin lisäksi Butšassa on kerrottu olleen Tšetšenian itsehallintoalueen sotilaita. He ovat erittäin huonomaineisia ja kuuluja raakalais­maisuudestaan.

Silminnäkijöiden mukaan tšetšeenit saapuivat Butšaan vasta Venäjän asevoimien jälkeen. Silminnäkijöiden mukaan heidät oli helppo erottaa venäläisistä: tšetšeenien univormut olivat tummanvihreitä ja mustia.

”Viimeisen viikon aikana he marssivat aamuisin asuinalueiden läpi ja ampuivat kaikki, joita näkivät. Joka päivä joku oli haudattava”, kertoo itsenäisen valkovenäläisen Belsat-television alaisuudessa toimivan Vot Takin haastattelema Butšasta selviytynyt Vladislav Kozlovsky.

”Maaliskuun lopussa he tappoivat naapurimme. Eläkeläinen oli vain istunut penkillä. Ei hän ollut tehnyt elämässään mitään pahaa, eikä todellakaan ollut mikään natsi.”

Silminnäkijöiden kertomukset saavat tilanteen kuulostamaan siltä, että tšetšeeneihin verrattuna osa Venäjän sotilaista on ollut melkein mukavia.

”Venäläisten joukossa oli paljon nuoria. Jotkut jopa koputtivat oveen ja pyysivät voisivatko yöpyä talossa. Toiset taas vain hakkasivat asukkaat ja heittivät heidät ulos.”

Vot Takin mukaan Kozlovsky oli samassa kellarisuojassa kuin miehet, jotka löytyivät ammuttuina ja kädet sidottuina. Kozlovskyn kertoman mukaan hänet pelasti todennäköisesti se, että hänellä oli rahaa ja kello. Hänet tietysti ryöstettiin ja pahoinpideltiin, mutta ne, joilla ei ollut ryöstettävää, ammuttiin.

”He ampuivat kahdeksan ihmistä. Näin heidän ruumiinsa kuvassa, joka oli otettu talon takaa.”

Silminnäkijäkertomusten perusteella jää käsitys, että raakuuksiin ja ryöstelyyn ovat syyllistyneet sekä Venäjän sotilaat että tšetšeenit. Venäläinen Latviasta käsin tehtävä tutkivan journalismin sivusto The Insider haastatteli Jekaterina-nimistä naista, joka oli päässyt Butšasta pois ennen isäänsä.

”Venäläiset antoivat kuudelle ihmiselle evääksi yhden tölkin pateeta ja puolitoista litraa vettä. Isää seisotettiin teloitusjonossa, mutta ihmeen kaupalla hänet otettiin jonosta pois. Kymmenen miestä ammuttiin”, Jekaterina sanoi.

”Vanhempieni mukaan hyökkääjien joukossa oli venäläisiä, valkovenäläisiä, burjatteja.”

Burjateilla tarkoitetaan Venäjän koillis- ja itäosien asukkaita. Kun tutkii Ukrainan tiedustelun julkaisemaa listaa 64. motorisoidun jalkaväkiprikaatin sotilaista, heidän henkilöllisyys­todistustensa myöntämis­paikkakunnissa toistuu Habarovsk 609 kertaa. Amur toistuu 170 kertaa. Voronež saa vain yhdeksän osumaa, Rostov neljä.

Habarovsk ja Amur ovat aivan Venäjän itäisimmässä osassa, Mongoliaakin idempänä. Voronež ja Rostov puolestaan ovat Ukrainan rajan läheisyydessä kaakossa ja koillisessa.

Tšetšeenejä ei Ukrainan tiedustelun listalta löydy. Miksipä löytyisikään – nämä kadyroviiteiksi kutsutut sotilaat palvelevat Tšetšenian itsehallinnon asevoimissa.

Maaliskuun puolivälissä jopa autonomisen Tšetšenian johtaja Ramzan Kadyrovin annettiin ymmärtää olevan Kiovan lähellä.

Kadyrovin Telegram-kanavalla julkaistiin video, jonka mukaan hän olisi ollut tervehtimässä joukkojaan Ivankivissa noin 60 kilometriä Butšasta pohjoiseen. Väitteen todenperäisyydestä ei ole varmuutta.

Valitettavasti julmuudet eivät rajoitu Butšaan ja sen lähiympäristöön kuten Irpiniin ja Hostomeliin. Ukrainan pääsyyttäjä Irina Venediktova varoitti maanantaina, että siviilien tilanne on Butšaakin kauheampi Borodiankassa.

Ukrainan siviilit ovat kärsineet ympäri maata. HS koosti muita jo tiedossa olevia mahdollisia sotarikoksia ja siviileihin kohdistuneita julmuuksia helmikuussa alkaneen hyökkäyksen ajalta.

Mariupol

Tšetšeenitaistelijoista on tehty lukuisia havaintoja eteläisessä Mariupolin kaupungissa. Esimerkiksi Ukrainan tiedustelun julkaisemalla salakuuntelulla saadulla puhelunauhoitteella venäläinen sotilas kertoo vaimolleen, miten tšetšeeni­taistelijat ampuivat pakenevaa ukrainalaistyttöä huvin vuoksi jalkoihin.

Venäjä on myös pommittanut Mariupolissa sairaalaa, jossa sijaitsi synnytysosasto. Siviilit ovat joutuneet hautaamaan toisiaan kotien pihoihin, eikä kaikkia edes ole pystytty hautamaan.

Huhtikuun ensimmäiseltä viikonlopulta kansainvälisillä kuvatoimistoilla on tarjolla saman oloisia kuvia kaduille kuolleista siviileistä kuin Butšasta on nyt nähty.

Siviilien hautoja kerrostalon pihalla Mariupolissa 4. huhtikuuta.

Mariupolissa on tuhottu teatteri. Hyökkäys uskonnon harjoittamiseen, opetukseen, taiteiden tai tieteen harjoittamiseen tai hyväntekeväisyystarkoitukseen käytettäviä rakennuksia, historiallisia muistomerkkejä ja sairaaloita vastaan on sotarikos.

Zaporižžja

Polohi sijaitsee Mariupolista noin 120 kilometriä länteen Zaporižžjassa. Zaporižžjan kaupunginhallinto kertoi tiistaina Telegram-kanavallaan, että Venäjän asevoimat olivat vallanneet Polohin keskussairaalan ja miinoittaneet sen. Eri puolilla Zaporižžjaa on tulitettu siviilikohteita kuten kauppoja ja asuinrakennuksia lähes päivittäin, kaupunginhallinto ilmoitti.

Ivankiv

Butšasta kuutisenkymmentä kilometriä pohjoiseen sijaitsevan Ivankinvin kaupungin kaupunginvaltuutettu kertoi ukrainankieliselle BBC:lle maaliskuun lopussa, että kaupungissa on ollut sekä tšetšeenejä että Venäjän sotilaita. Osa Venäjän sotilaista on ollut varusmiehiä.

Kaupunginvaltuutetun mukaan valtaajat ampuivat pakenevia ihmisiä näiden autoihin, valtasivat ihmisten koteja ja ampuivat väkeä kaduille. Ruumiita ei saanut haudata. Ukrainan puolella taistelleiksi epäiltyjä miehiä siepattiin ja käytettiin pakkotyössä.

Ivankivin ja sen lähikylien tilanteesta ei tiedetä vielä kovin paljoa. HS:n tiedon mukaan Ivankivin seudulla oli vielä viikonloppuna ulkonaliikkumis­kielto, sillä aluetta siivottiin miinoista, joita venäläiset ovat jättäneet jälkeensä.

Tiedonsaanti on ollut muutenkin heikkoa, sillä alueelta on tuhottu matkapuhelin­liikenteen tarvitsemia tukiasemia.

Kramatorsk

Kramatorskin kaupunki itäisessä Ukrainassa on yksi monista, joissa Venäjä sotilaat ovat tulittaneet asuinalueita. Tiistaina Donetskin aluesyyttäjän virasto ilmoitti Facebookissa, että Venäjän asevoimat oli tiistain vastaisena yönä tuhonnut tulituksellaan koulun.

Venäjän asevoimat keskittää nyt joukkojaan itään, joten odotettavissa on hyökkäys ja lisää sotatoimia. Brittiläinen Sky News vieraili Kramatorskissa tiistaina ja kertoi, että Kramatorskista pyrkii pois paljon siviilejä. Tosin lähteminenkin voi olla vaarallista: maanantaina illalla Venäjän ilmavoimat tulitti Kramatorskista Harkovaan matkalla olleiden pakolaisten bussia. Paikallisten mukaan osa bussissa olleista naisista ja lapsista kuoli.

Harkova

Venäjä on pommittanut Harkovaa raskaasti jo helmikuun lopulla. Tuolloin kuolonuhrien joukossa oli paikallisten viranomaisten mukaan neljä vedenhakuun pommisuojasta lähtenyttä ihmistä sekä kolmilapsinen perhe, jonka auto syttyi tuleen.

Harkovan lähellä Mala Rohan kylässä venäläinen sotilas väitetysti raiskasi paikalliseen kouluun suojaan paenneen naisen ja viilteli hänen kasvojaan veitsellä. Asiasta on kertonut muun muassa brittilehti The Independent uhrin äidin julkaisemaan videoon ja paikallisten kertomiin tietoihin perustuen.

Ukrainan sotilas lähestyi siviilin ruumista Harkovan ulkopuolella 29. maaliskuuta. Ruumiiden kanssa on oltava tarkkana: Ukrainan mukaan Venäjän sotilaat saattavat miinoittaa ruumiita.

Tšernihivin Nova Basanissa sukulaiset ovat tulleet noutamaan ruumista. Siviili on ilmeisesti surmattu autonsa viereen. Kuva on perjantailta 1. huhtikuuta.

Tšernihiv

Venäjän rajan tuntumassa sijaitseva Tšernihiv on siviiliuhrien määrällä laskettuna yksi pahimmin kärsineistä kaupungeista. Pelkästään maaliskuun 16. päivänä kuoli 53 siviiliä: tuolloin Venäjä tulitti ruokakauppaan kulkenutta jonoa.

Heti sodan alkupäivinä Staryi Bykivin kylässä Tšernihivin lähellä Venäjän sotilaat teloittivat ainakin kuusi miespuolista siviiliä. Asiasta kertoo esimerkiksi ihmisoikeusjärjestö Human Rights Watch. Venäjän sotilaat eivät antaneet teloitettujen omaisten hakea ruumiita haudattaviksi.

Makariv

Makarivissa Kiovasta länteen Venäjä tulitti maaliskuun alkupuolella leipomoa. Ainakin 13 siviiliä kuoli.

Herson

Kaakkois-Ukrainan Hersonissa Venäjän asevoimat on esimerkiksi tulittanut kohti väkijoukkoa, joka osoitti mieltään Venäjän hyökkäystä vastaan. Ukrainan ulkoministeri Dmytro Kuleba kertoi tapauksesta Twitterissä 21. maaliskuuta.

Maaliskuun alussa asevoimat tulitti koulua. Samoihin aikoihin alkoi liikkua video hersonilaiseen puistoon teloitetuista siviileistä. Väitetysti siviilit olivat olleet valmistamassa polttopulloja Venäjän hyökkääjiä vastaan.

Seuraa ja lue artikkeliin liittyviä aiheita

Osion uusimmat

Luitko jo nämä?

Mainos

Tuoreimmat tähtijutut