Presidentti Niinistön mukaan Suomi saa Britannialta täyden tuen turvallisuusratkaisuille

Paluuta menneeseen ei ole, Niinistö toteaa Venäjä-suhteesta.

Britannian pääministeri Boris Johnson otti presidentti Sauli Niinistön vastaan Downing Streetin virka-asunnollaan tiistaina.

15.3. 19:25

Lontoo

Lontoossa vierailleen presidentti Sauli Niinistön mukaan Britannialta tulee Suomelle täysi tuki, joka ulottuu myös turvallisuusratkaisuihin.

Britannian pääministerin Boris Johnsonin tiistaina tavannut Niinistö kuvaili, että Britannia ymmärtää Suomen tilannetta varsin hyvin ja maa tukee Suomea turvallisuusratkaisuissa, päätyipä Suomi niissä mihin suuntaan tahansa.

Tukea Britannialta olisi luvassa myös silloin, jos Suomi päättäisi tavoitella sotilasliitto Naton jäsenyyttä.

”Kyllä Britannialta selvä sanoma tulee, että heidän puolestaan ovet ovat avoimia”, Niinistö sanoi tapaamisen jälkeen suomalaismedialle.

Niinistö tapasi Johnsonin alkuiltapäivästä pääministerin virka-asunnolla Downing Streetillä. Tapaamisen alussa järjestetyn lyhyen kuvaushetken aikana Niinistö ja Johnson vaikuttivat kumpikin varsin hyväntuulisilta.

Johnson sanoi Suomen ja Britannian kantojen olevan lähellä toisiaan. Kun toimittajarivistä huudettiin Johnsonille kysymys Suomen mahdollisesta Nato-hakemuksesta, Johnson vastasi hieman mutisten, että kyse on suomalaisten omasta asiasta.

Pitkä matka turvatakuisiin

Niinistön mukaan puolustusministeritasolla Britannia ja Suomi ovat keskustelleet siitä, miten paljon konkreettista tukea Britannia pystyisi antamaan, jos Suomi sitä jostain syystä joskus tarvitsisi. Tässä suhteessa keskustelut jatkuvat vielä.

Sitoviin turvatakuisiin on kuitenkin presidentin mukaan aika pitkä matka.

”Mutta turvaa kyllä tarjotaan”, Niinistö vakuutti.

Niinistö muistutti, että virallisista turvatakuista päättäminen kuuluu tyypillisesti maiden parlamenteille, koska silloin maa sitoutuu toisen maan asiaan kuin omaansa.

Eri vaihtoehdot punnittava

Ylen maanantaina julkaisemasta kyselytutkimuksesta kävi ilmi, että 62 prosenttia vastanneista haluaisi Suomen liittyvän Natoon. Vastaajista vain 16 prosenttia vastusti jäsenyyttä, ja 21 prosenttia ei osannut sanoa kantaansa.

”Se on gallup-tulos. Eihän siitä mitään muuta lausuttavaa ole. Kovassa nousussa”, Niinistö kommentoi.

Presidentin mukaan nyt ei ole kuitenkaan valmiin kannanilmaisun aika, vaan tärkeämpää olisi, että eduskunta keskustelisi analyyttisesti läpi kaikki eri mahdollisuudet Suomen turvallisuuden takaamiseksi.

”Nyt on parempi”, että nuo seikat perin pohjin selvitetään.

Niinistön mukaan kyse on aidosti siitä, että eri vaihtoehtoja on puntaroitava huolella.

”Jokaiseen ratkaisuun liittyy varmasti hyviäkin puolia”, mutta jokaiseen ratkaisuun liittyy myöskin riskitekijöitä.

Xillä saattaisi olla mahdollisuus vaikuttaa

Koko Euroopan turvallisuustilanne on muuttunut sen jälkeen, kun Venäjä aloitti laajan hyökkäyksensä Ukrainaan helmikuun loppupuolella. Vaikea kysymys on se, miten verenvuodatus saadaan loppumaan mutta samalla estetään sodan laajentuminen Ukrainan rajojen ulkopuolelle.

Nato-maat haluavat välttää tilannetta, jossa Nato ja Venäjä ryhtyisivät sotimaan keskenään.

Presidentti Niinistö nostaa esiin myös Kiinan roolin.

”Minä pidän aika selvänä, että eniten presidentti (Vladimir) Putiniin saattaisi vaikuttaa tänä päivänä presidentti Xi (Jinping)”, Niinistö arvioi.

Niinistö huomauttaa, että julkisuudessa on ollut melko ristiriitaisiakin tietoja Kiinan asemoitumisesta Ukrainan sodan suhteen.

Julkisuudessa on ollut myös huhuja, että kiinalaisilla toimijoilla olisi kiinnostusta hankkia omistuksia venäläisissä suuryrityksissä ja näin tukea Venäjää. Niinistö pohdiskelee, että toisaalta Kiinalla lienee intressejä pitää kiinni taloussuhteistaan Euroopan unioniin.

Paluuta menneeseen ei ole

Pitkän yhteisen rajan vuoksi on paljon sellaisia asioita, joiden vuoksi Suomen on syytä pyrkiä pitämään suureen naapurimaahansa asialliset yhteydet, Niinistö pohtii.

”Tässä suhteessa tulee nyt tietysti aikamoisia vaikeuksia, kaikissa tilanteissa”, Niinistö sanoi.

Niinistön mukaan joudutaan ajattelemaan uudelleen sitä, millä tavoin Suomen ja Venäjän sekä toisaalta EU:n ja Venäjän suhteet järjestyvät jatkossa.

”Itse olen sitä pohdiskellut, että todellakaan paluuta menneeseen ei ole. Tämä sota”, sen taloudelliset seuraamukset ja ennen kaikkea sitten sen aiheuttama syvä epäluottamus – ne heijastuvat pitkälle tulevaisuuteen.

JEF-maat koordinoivat apua Ukrainalle

Niinistö vieraili Lontoossa, koska Britannia kutsui JEF-puolustusyhteistyöhön osallistuvat maat yhteiseen tapaamiseen. Kokouksessa JEF-maat keskustelivat muun muassa Ukrainalle annettavan avun koordinoinnista ja tapasivat etäyhteyden välityksellä Ukrainan presidentin Volodymyr Zelenskyin.

Niinistön mukaan Zelenskyi kertoi JEF-maiden johtajille Ukrainan vallitsevasta tilanteesta sekä siitä hädästä ja niistä tarpeista, joita maalla on.

Niinistö pitää selvänä, että kehittyvällä JEF-yhteistyöllä on merkitystä Suomelle.

JEF tulee sanoista Joint Expeditionary Force, ja yhteistyössä ovat mukana Britannian ja Suomen lisäksi Hollanti, Islanti, Latvia, Liettua, Norja, Ruotsi, Tanska ja Viro.

Tavoitteena on kehittää osallistujamaiden sotilaallisia valmiuksia yhteisillä harjoituksilla, ennaltaehkäistä erilaisia kriisejä sekä tarvittaessa toimia yhdessä kriisitilanteissa.

Vierailunsa aikana Niinistö tapasi myös prinssi Charlesin. Tämän kanssa käytyjä keskusteluja Niinistö ei tarkemmin avannut, mutta totesi, että prinssi tunnetusti välittää paljon ympäristö- ja metsäkysymyksistä.

Seuraa ja lue artikkeliin liittyviä aiheita

Osion uusimmat

Luitko jo nämä?

Mainos

Tuoreimmat tähtijutut