Niinistö tapaa tänään Bidenin, ja se on itsessään merkittävä tuen­osoitus – ja viesti Venäjälle

Kahden kesken Biden voi toivoa, että Suomi ei pyrkisi Naton jäseneksi juuri nyt, kirjoittaa Elina Väntönen analyysissaan.

Presidentit Joe Biden ja Sauli Niinistö keskustelivat Glasgow’n ilmastokokouksessa marraskuussa.

4.3. 15:34

Washington

Kun tieto presidentti Sauli Niinistön tapaamisesta Yhdysvaltain presidentin Joe Bidenin kanssa julkaistiin, käynnistyi välittömästi spekulointi tapaamisen merkityksestä.

Voiko Suomi hakea Yhdysvalloilta tukea mahdolliselle Nato-jäsenyydelle?

Varmisteleeko Suomi jonkinlaisia turvatakuita? Edes epävirallisia?

Presidentinkansliasta on kerrottu vain, että tapaamisessa keskustellaan Suomen ja Yhdysvaltain kahdenvälisestä yhteistyöstä sekä sodan vaikutuksista Euroopan turvallisuusjärjestykseen.

Lue lisää: Niinistö ja Biden tapaavat tänään Valkoisessa talossa, Niinistö pitää tiedotus­tilaisuuden noin kello 23.30

Näiden teemojen sisälle mahtuu kyllä keskustelu sotilasliitto Naton jäsenyydestä, ja todennäköisesti presidentit siitä puhuvatkin. Eri asia on, mitä siitä kerrotaan julkisuuteen.

Lue lisää: Niinistö ja Biden tapaavat tänään Valkoisessa talossa, Niinistö pitää tiedotus­tilaisuuden noin kello 23.30

Jo presidenttien tapaaminen tässä maailmantilanteessa on merkittävä signaali. Se on tulkittavissa Yhdysvaltojen tuen­osoitukseksi vaikeassa paikassa. Se viestii, että Yhdysvaltojen ja Suomen suhde toimii kaikissa oloissa.

Suomi hakee perjantain tapaamiselta ennen muuta turvallisuuspoliittista selkänojaa tilanteessa, jossa eurooppalainen turvallisuusjärjestys on muuttunut.

Venäjän hyökkäys Ukrainaan on ollut monille suomalaisille šokki, ja kansallinen keskustelu on muuttunut nopeasti. Nato-jäsenyyden kannatus on noussut merkittävästi. Suomen oman turvallisuuspolitiikan perusteet horjuvat.

Niinistön ja Bidenin keskustelu on Yhdysvalloilta viesti myös Venäjän suuntaan, huomauttaa Ulkopoliittisen instituutin tutkija Matti Pesu.

”Se osoittaa Venäjälle, etteivät he jousta. Ettei ole asiaa kuvitellakaan, että Venäjä voisi tehdä jossain muualla sen, mitä se tekee Ukrainassa.”

Harva uskoo, että Washingtonin-vierailulta tulisi ”Nato-pommia” eli uutista, joka kertoisi Suomen mahdollisen Nato-jäsenyyden nytkähtäneen oleellisesti eteenpäin.

Suomi voi kuitenkin tavoitella jonkinlaista merkittävää sanallista vakuutusta, jossa Yhdysvallat linjaisi julkisesti Suomen alueellisesta koskemattomuudesta – kuten Joe Biden teki vieraillessaan varapresidenttinä Tukholmassa vuonna 2016. Tuolloin hän vastasi kysymykseen mahdollisesta Venäjän uhasta Ruotsille seuraavasti:

”Meillä on kumppanuus Naton ja Ruotsin kesken siinä, miten me katsomme jakamatonta, turvallista ja rauhanomaista Eurooppaa. Kenenkään ei pidä olla ymmärtämättä, ei herra Putinin eikä jonkun muun, että tämä on loukkaamatonta ­aluetta. Piste! Piste! Piste!”

Osa tulkitsi Bidenin lausunnon jopa paluuksi kylmän sodan aikaisiin Yhdysvaltojen salaisiin turvatakuisiin Ruotsille, mutta Ruotsissakaan lausunnon tulkinnoista ei olla täysin yksimielisiä.

On myös täysin mahdollista, että kahden kesken Biden toivoo, että Suomi ei pyrkisi Naton jäseneksi juuri nyt.

Säännöllisesti diplomaattikuntaa tapaava Pesu sanoo käymiensä keskustelujen perusteella uskovansa, että tämä on jopa todennäköisin vaihtoehto.

Tässä tapauksessa julkisesti voitaisiin toistella, että Naton ovet pysyvät auki ja jäsenhakemuksen jättäminen on Suomen oma päätös. Mutta haluaako Nato tieten tahtoen ottaa näin vaikeassa paikassa jäsenekseen maan, jolla on 1 300 kilometrin maaraja Venäjän kanssa?

Juuri nyt Suomen jäsenhakemus asettuisi osaksi kriisin eskalaatiota, eikä sitä riskiä välttämättä haluta ottaa.

”Ihmettelen, jos juuri nyt olisi hinku saada Suomi jäseneksi. Yhdysvallat on se, mistä olisi nopeammin saatavilla jotain tukea”, Pesu arvioi.

Niinistö julkaisi tapaamisen edellä lausunnon, jossa hän totesi Suomen turvallisuusympäristön muuttuvan nopeasti ja rajusti. Hän korosti tarvetta arvioida Venäjän hyökkäyksen vaikutuksia Suomen turvallisuuteen ”ei viivytellen, mutta huolella”.

Yksi keskeinen kysymys tuossa arvioinnissa on, onko Suomelle isompi riski liittyä Natoon vai pysytellä sen ulkopuolella.

Jos Suomi päättää pyrkiä Naton jäseneksi, se voi hermostuttaa Venäjän. Jos Suomi päättää olla pyrkimättä Naton jäseneksi, Suomi voi jäädä Venäjän hyökätessä yksin.

Tästä tasapainoilusta presidentit oletettavasti keskustelevat, mutta eivät välttämättä kerro johtopäätöksistään julkisuuteen.

Seuraa ja lue artikkeliin liittyviä aiheita

Osion uusimmat

Luitko jo nämä?

Mainos

Tuoreimmat tähtijutut