Venäjä on toistaiseksi käyttänyt ilma­voimiaan vain vähän, mutta osa tarkkailijoista uskoo laajojen pommitusten alkamiseen

Toistaiseksi ilma-aseen käyttö Ukrainan sodassa on ollut melko vähäistä. Asiantuntijan mukaan Venäjä on nyt keskittynyt infrastruktuurin tuhoamiseen ohjusiskuilla.

Venäjän ohjusiskun jälkiä Harkovassa tiistaiaamuna.

1.3. 21:45

Venäjä jatkoi tiistaina hyökkäystään Ukrainaan kuudetta päivää, eikä operaatiolle näy loppua eikä ratkaisua. Hyökkääjä on edennyt maavoimilla kohti Kiovaa muttei ole onnistunut tuomaan pääkaupunkiin erikoisjoukkoja, jotka olisivat pyrkineet Ukrainan hallinnon kaatamiseen.

Suurimmat tuhot Venäjä näyttää aiheuttaneen ohjus- ja raketti-iskuilla. Ilmavoimia sen sijaan on käytetty melko vähän, ennen kaikkea joukkojen siirtoihin helikoptereilla ja kuljetuskoneilla.

Venäjän ilmavoimat teki laajoja pommituksia muun muassa Groznyihin toisessa Tšetšenian sodassa 1999–2000 ja myöhemmin Syyrian Homsiin ja Aleppoon vuosina 2014 ja 2016.

Mitään tällaista Ukrainassa ei toistaiseksi ole nähty. Tilanne on saanut jotkut tarkkailijat jo odottelemaan Venäjän hyökkäyksen ”toista aaltoa”, jossa pommitukset aiheuttaisivat laajoja tuhoja.

Everstiluutnantti Inka Niskanen Maanpuolustus­korkeakoulusta huomauttaa, että tiedot Ukrainan sotatapahtumista ovat vaillinaiset.

”En kuitenkaan usko, että laajoja ilmaoperaatioita tai ainakaan laajoja ilmasta maahan -hyökkäyksiä olisi tehty, niiden jäljet kyllä jäisivät näkyviin”, Niskanen sanoo.

Venäjä on saattanut Niskasen mukaan jättää laajat pommitukset tekemättä esimerkiksi siksi, että se yrittää välttää omia tappioitaan.

”Venäjä ilmoitti jo torstaina, hyökkäyksen ensimmäisenä päivänä, että se on lamauttanut Ukrainan ilmapuolustuksen”, Niskanen sanoo.

”Tämä ei pidä paikkaansa.”

Toinen mahdollisuus on, että Venäjä välttää laajoja pommituksia, koska niiden seurauksena siviiliuhrien määrä nousisi ja sodan kannatus myös kotirintamalla voisi laskea vaarallisesti.

Sota on myyty kansalle televisiossa ”Kiovan natsien” kurittamisena, ja asutuskeskusten tuhoaminen sopii tarinaan huonosti. Ohjusiskuja on tästä huolimatta suunnattu asuinkortteleihin ainakin Harkovassa ja Kiovassa.

”Venäjä on ainakin jossain määrin pyrkinyt välttämään tulenkäyttöä siviilikohteita vastaan”, Niskanen sanoo.

”Sen sijaan näyttää siltä, että kaukovaikutteista tulta on ryhdytty käyttämään yhteiskunnan kannalta kriittistä infrastruktuuria kohtaan.”

Toisin sanoen Venäjä pyrkisi tuhoamaan esimerkiksi sähkön ja lämmön jakelun ja lamauttamaan vastarintaa tällä tavalla. Tämä voisi tarkoittaa, että Venäjä on varautunut luultua pidempään sotaan.

Venäläistutkija Andrei Kortunov kertoi lauantaina The New York Timesille Venäjän hallinnon arvioineen Ukrainan sotaoperaation kestävän kaksi viikkoa. Venäjän tavoitteista riippuen tämä voi Inka Niskasen mukaan olla yhä mahdollista. Edellyttäisikö tämä laajamittaisia ilmahyökkäyksiä, sitä ei tiedetä.

”Kyllä Venäjällä on vielä erilaisia mahdollisuuksia viedä operaatiotaan eteenpäin”, Niskanen sanoo.

Brittitutkija Justin Bronk puolestaan arvioi tutkimuslaitos Rusin sivuilla julkaistussa artikkelissa, että Venäjän varovaiselle ilma-aseen käytölle on myös sotilasteknisiä syitä.

Ensinnäkin Bronk arvioi, ettei Venäjän ilmavoimilla ole käytössään kovinkaan paljon niin sanottuihin täsmäpommituksiin kelvollisia ohjuksia. Syyrian sodassa Venäjä ilmavoimat on käyttänyt niitä lähinnä Su-34-pommittajissa ja niissäkin säästeliäästi. Summittaisia pommituksia taas olisi haluttu välttää, koska niistä ei ole sotilaallista hyötyä vaan poliittista haittaa.

Toisekseen Venäjä saattaa pelätä Bronkin mukaan oman ilmapuolustuksensa tulta, koska koordinaatio ilmavoimien ja ilmatorjunnan välillä on heikkoa. Kolmanneksi tekijäksi Bronk nostaa venäläislentäjien vähäiset lentotunnit, joiden vuoksi hän uskoo ilmavoimien pelkäävän turhia tappioita ilmasodassa.

Seuraa ja lue artikkeliin liittyviä aiheita

Osion uusimmat

Luitko jo nämä?

Mainos

Tuoreimmat tähtijutut