Energian hintapiikki uhkaa jo ilmastotoimia: Euroopassa tyypillinen kaasulämmitys käy tänä talvena pahasti kuluttajan kukkarolle - Maailma - Satakunnan Kansa

Energian hintapiikki uhkaa jo ilmastotoimia: Euroopassa tyypillinen kaasulämmitys käy tänä talvena pahasti kuluttajan kukkarolle

Energiayhtiöltä tuli Fabien de Cugnacille pahaenteinen sähköposti. Useat EU-maat ovat alkaneet tukea edulliseen maakaasuun tottuneita kuluttajia, joiden laskujen loppusumma kasvaa kasvamistaan.

Fabien de Cugnacin taustalla näkyy hänen omistamansa talo Brysselin Rue Royalella.

3.11. 14:00

Bryssel

Sähköpostiviesti alkaa kauniisti: ”Teidän mielenrauhanne energian hintojen noustua on meille tärkeintä.”

Kun brysseliläinen Fabien de Cugnac luki lokakuun lopussa saamaansa sähköpostia pidemmälle, sen todellinen sisältö paljastui. Hänen energiayhtiönsä kehottaa de Cugnacia korottamaan kaasulaskunsa kiinteähintaista summaa heti noin 30 prosenttia, jotta loppuvuoden tasauslaskusta ei seuraisi ikävää yllätystä.

”Näin voitte tasata lisäkulut usealle kuukaudelle sen sijaan, että joutuisitte kerralla maksamaan enemmän”, de Cugnacin energiayhtiö Octa+ kertoo viestissään.

Fabien de Cugnac on siinä mielessä tyypillinen brysseliläinen ja keskieurooppalainen, että hänen asuntonsa lämpenee maakaasulla. Kaasu on hänen mielestään ollut vaivaton ja siisti tapa lämmittää.

”Ei tarvitse tehdä mitään, vain maksaa lasku”, de Cugnac sanoo.

De Cugnac omistaa kokonaisen kerrostalon Brysselin Schaerbeekin kaupunginosassa.

”Ostin talon vuonna 1987. Sitä uhkasi purkaminen, ja se oli hyvin huonossa kunnossa, mutta remontoin sen kokonaan”, valokuvaajana työskentelevä de Cugnac kertoo.

Talon yläkerrasta de Cugnac vuokraa kolmea asuntoa, joissa on sähkölämmitys. Omistajan asunto ja isot työtilat alakerrassa lämpenevät kaasulla.

Talossa käytettiin kaasua jo de Cugnacin ostaessa sen. Hän vaihtoi kaasupolttimen ja lämminvesivaraajan parikymmentä vuotta sitten.

Kaasupoltin ja lämminvesivaraaja eivät vie paljon tilaa Fabien de Cugnacin talon kellarissa. Hän kehuu kaasulämmityksen vaivattomuutta.

”Se olisi pitänyt tehdä paljon aikaisemmin. Uusi systeemi käyttää paljon vähemmän kaasua kuin vanha.”

Samalla de Cugnac vaihtoi ikkunoihinsa kaksinkertaiset lasit.

”Asunnon lämpötila nousi melkein viisi astetta ilman että energialasku kasvoi.”

Energiayhtiön ystävällinen mutta sisällöltään ikävä sähköposti oli de Cugnacin ensimmäinen kosketus siihen, että kaasun hinta on tänä syksynä ollut Euroopan iso puheenaihe. Yhtiön varoitus kolmanneksen korotuksesta energialaskuun ei ole lainkaan poikkeuksellinen.

Korotus pitää suhteuttaa kuitenkin siihen, että kaasu on ollut edullista.

De Cugnac selailee energialaskujensa vuosiyhteenvetoja: alakerran tilojen lämmitys ja lämmin vesi ovat maksaneet hieman päälle tuhat euroa vuodessa. Joskus tasauslasku on mennyt niinkin päin, että energiayhtiö on palauttanut liikaa laskuttamaansa rahaa de Cugnacille.

Fabien de Cugnac ei halua luopua kaasusta. Hänen asuintilojensa lämmitys on tähän asti maksanut noin tuhat euroa vuodessa.

Maakaasun hinta Euroopassa alkoi nousta loppukesästä. Syyt kerrotaan myös de Cugnacin sähköpostissa.

Belgiassa monien kotien energiankulutus kasvoi viime ja tänä vuonna, koska ihmiset olivat etätöissä kotonaan koronarajoitusten takia pitkälle loppukesään. Talvi ja kevät olivat tavallista kylmempiä, joten lämmityspattereita väännettiin suuremmalle.

Rokotusten edettyä Euroopan talous alkoi toipua. Monien yritysten toiminta elpyi, ravintoloita avattiin ja ihmiset alkoivat liikkua enemmän. Kaasun kulutus alkoi kasvaa jyrkästi.

Kaasun tarjonta ei pysynyt perässä. Esimerkiksi venäläinen Gazprom kertoo toimittaneensa Eurooppaan sen mikä siltä on ostettukin, mutta jostain syystä Venäjäkään ei ole pystynyt lisäämään toimituksia kysynnän kasvettua.

Vaikka Venäjän johtajat torjuvat ajatuksen, Euroopassa moni uskoo Venäjän käyttävän kaasua poliittisena aseena – ihan vain näyttääkseen, kuka mantereen energiavirtoja yhä hallitsee.

Kaasua ei myöskään ole Euroopassa varastossa riittävästi, koska varastoja purettiin kylmän kevään aikana.

Nyt EU-maat kiistelevät keskenään, miten ne vastaavat energian hintojen äkilliseen nousuun.

Suomi on Saksan ja muutaman muun maan kanssa leirissä, jonka mielestä hintojen nousu on tilapäistä. Tämän leirin mukaan maat voivat helpottaa kotitalouksien ahdinkoa jos haluavat, mutta EU-tasolla ei pidä mennä sorkkimaan esimerkiksi sähkömarkkinoiden hinnanmuodostusta tai päästökauppaa.

Suomessa maakaasua ei juuri käytetä asuntojen lämmitykseen eikä se ole pääroolissa sähköntuotannossa. Ääni kellossa voisi olla toinen, jos kaasuriippuvuus olisi yhtä suurta kuin Keski-Euroopassa.

Monet EU-maat ovat jo ryhtyneet toimiin, jotta kuluttajien elinkustannukset eivät nousisi kohtuuttomasti. Kaukaa viisaat hallitukset tietävät myös, että raivo sähkö- tai kaasulaskusta voi purkautua seuraavissa vaaleissa.

Hintapiikki voi pahimmillaan hidastaa ilmastonmuutoksen vastaisia toimia. Ennen lokakuun EU-huippukokousta Puola esimerkiksi ehdotti, että EU korjaisi tai jopa lykkäisi heinäkuussa julkistettua ilmastotoimien Fit for 55 -lainsäädäntöpakettia hintojen nousun takia.

Tämä sai vielä vähän vastakaikua, mutta monissa maissa huoli kasvaa. EU:n laskujen mukaan noin 20 jäsenmaata 27:stä on tehnyt erilaisia toimia keventääkseen kuluttajien energialaskua.

Ranska esimerkiksi on kertonut myöntävänsä sadan euron kertaluontoisen tuen pienituloisille kotitalouksille niin, että etu koskee kaikkia perheenjäseniä.

Tuen piirissä on 38 miljoonaa ranskalaista. Hallitus nimenomaan korosti suuntaavansa tukea myös keskiluokalle eikä vain niille, joilla on vaikeuksia maksaa laskujaan.

Suora tuki on otettu käyttöön Ranskan lisäksi ainakin Kreikassa, Espanjassa, Irlannissa, Portugalissa, Puolassa ja Romaniassa.

Belgiassa on jo entuudestaan voimassa niin sanottu sosiaalitariffi. Se tarkoittaa, että tietyn tulorajan alle jäävät kuluttajat saavat energiayhtiöltä alennusta sähkön ja kaasun hinnasta.

Belgian hallitus on vastikään päättänyt, että tukea saavien kotitalouksien määrää lisätään noin puolesta miljoonasta lähes miljoonaan.

Belgian kaltaisia säänneltyjä hintoja on otettu käyttöön myös Espanjassa, Ranskassa, Kreikassa, Portugalissa, Bulgariassa ja Tšekissä. Monissa maissa on tilapäisesti alennettu myös energiasta perittäviä veroja.

Belgiassa kotitalouksien äänitorvena on esiintynyt kuluttajajärjestö Test Achats, jonka kaltaisia organisaatioita on useassa Euroopan maassa. Se muun muassa auttaa kuluttajia kilpailuttamaan energiayhtiöitä – myös Fabien de Cugnac kertoo käyttäneensä Test Achatin palvelua.

Järjestö on pettynyt Belgian hallituksen tukipolitiikkaan, sanoo järjestön viestintäjohtaja Simon November HS:lle. Sosiaalitariffi koskee hänen mukaansa liian harvoja.

Novemberin mukaan kaasuakin suurempi ongelma Belgiassa on sähkön hinta, josta 70 prosenttia on sähkönsiirtomaksuja ja veroja. Kaasua verotetaan kevyemmin: hallitus perii siitä arvonlisäveron lisäksi noin viisi prosenttia energiaveroa.

Test Achats kannattaa arvonlisäveron alentamista edes osittain.

”Emme halua yllyttää ihmisiä käyttämään enemmän energiaa, vaan haluamme turvata heidän perustarpeensa.”

Novemberin mukaan kuluttajien kannattaa toki säästää energiaa niin paljon kuin mahdollista, mutta siinäkin tulee raja vastaan:

”Belgiassa asunnot ovat iäkkäitä, huonosti eristettyjä ja eurooppalaista keskivertoa suurempia, joten energiankulutuskin on suurempaa.”

Eurooppa siirtyy kohti uusiutuvaa energiaa, mutta muutosvaihe fossiilisista polttoaineista tulee olemaan pitkä ja osin kivuliaskin.

Myös Belgian hallituksella on edessä vaikeita valintoja, sillä hallitus on tämänhetkisen tiedon mukaan ajamassa alas maan iäkkäät ydinvoimalat vuoteen 2025 mennessä.

Belgia tuottaa nyt ydinvoimalla lähes 40 prosenttia sähköstään. Mitä tilalle väliaikana, ennen kuin uusiutuvat energialähteet täyttävät tarpeen? Ennen energian hintojen nousua vastaus oli maakaasu, mutta nyt Belgiassa on alettu epäröidä.

Fabien de Cugnac antaa oman pienen panoksensa uusiutuvan energian tuotantoon. Hänen talonsa takapihalla on lisäratkaisuna neljä aurinkopaneelia.

Hän asentaisi niitä mielellään enemmänkin, ja talon katto olisi luontevampi paikka, mutta sinne Brysselin aluehallinto on kieltänyt laittamasta paneeleita.

Syy on se, että de Cugnac asuu ”kuninkaan kadun” Rue Royalen varrella. Belgian kuningas Philippe kulkee sitä pitkin päivittäin asuinpaikastaan Laekenin linnasta Brysselin keskustassa sijaitsevaan kuninkaalliseen palatsiin, jossa ovat hänen työtilansa.

”Kun osoite on Rue Royale, virastosta ei tulla edes katsomaan vaan sieltä kielletään suoraan kaikki talon ulkonäköön liittyvät muutokset.”

Osion uusimmat

Luitko jo nämä?

Mainos

Tuoreimmat tähtijutut