Nobel-komitea on myöntänyt tämänvuotisen rauhanpalkinnon sananvapautta edistäneille toimittajille, filippiiniläiselle Maria Ressalle ja venäläiselle Dmitri Muratoville. Komitean mukaan Ressa ja Muratov ”ovat suojelleet ilmaisunvapautta, mikä on ennakkoehto demokratialle ja pysyvälle rauhalle”.
Rappler-uutispalvelua johtava Ressa, 58, tunnetaan kriittisestä journalismistaan Filiippiinien vallanpitäjistä ja presidentti Rodrigo Dutertesta. Häntä on uhannut vuosien vankeustuomio työnsä vuoksi. Hän sanoi olevansa šokissa ja tunteikkaassa tilassa saamastaan tunnustuksesta.
Nobel-komitean mukaan Ressa on tehnyt journalistin työtään ”paljastaakseen vallan väärinkäytökset, väkivallan käytön ja kasvavan autoritaarisuuden kotimaassaan Filippiineillä”.
Ressa on ensimmäinen Nobel-palkinnon saava filippiiniläinen. Hän työskenteli aiemmin noin 20 vuoden ajan amerikkalaisen CNN-kanavan kirjeenvaihtajana Kaakkois-Aasiassa.
Maria Ressa.
Ressa osallistui tiedotustilaisuuteen puhelimen välityksellä.
”Rappler on ollut hyökkäysten kohteena vuodesta 2016 lähtien. Totuus ja tosiasiat ovat hyökkäysten kohteina”, Ressa sanoi ja uskoi, että palkinto antaa energiaa Rapplerin noin sadan hengen toimittajakunnalle.
Helsingin Sanomien vastaava päätoimittaja Kaius Niemi on seurannut Ressan työtä läheltä, sillä he molemmat istuvat kansainvälisen sananvapausjärjestön International Press Instituten hallituksessa.
”Maria Ressa on puolustanut demokratiaa ja ihmisoikeuksia journalistisella tiedonvälitystyöllään Filippiineillä. Se on tapahtunut äärimmäisen vaikeissa olosuhteissa. Ressan ja hänen johtamansa Rappler-toimituksen työtä on yritetty vaikeuttaa lukemattomin eri keinoin, jotta autoritaarisen presidentin ja tämän hallinnon väärinkäytökset eivät tulisi julki”, Niemi kertoo.
Niemen mukaan Ressa on esimerkiksi ollut paljastamassa, kuinka osa presidentti Duterten propagandakoneiston toimintaa on linkittynyt Pietarin ’trollitehtaana’ tunnetun Internet Research Agencyn digitaaliseen ekosysteemiin.
”Toisin sanoen Rappler on paljastanut, kuinka venäläiset viranomaiset antoivat tukea itsevaltaisen filippiiniläispresidentin disinformaatiotoimille", Niemi sanoo.
Toinen rauhanpalkinnon saaja, venäläinen Dmitri Muratov, 59, on toiminut yli kahden vuosikymmenen ajan kriittisestä journalismistaan tunnetun Novaja Gazeta -lehden päätoimittajana. Lehteä vastaan on hyökätty useita kertoja ja kuusi sen toimittajaa on surmattu. Lehden murhatuista toimittajista tunnetuin on vuonna 2006 ammuttu Anna Politkovskaja.
Dmitri Muratov.
Nobel-komitean mukaan Muratov on työllään puolustanut sananvapautta vuosikymmenien ajan Venäjällä, alati vaikeammissa ja vaarallisemmissa olosuhteissa.
”Novaja Gazetan vastustajat ovat vastanneet häirinnällä, uhkailulla, väkivallalla ja murhilla... Tapoista ja uhkauksista huolimatta päätoimittaja Muratov on kieltäytynyt luopumasta lehden itsenäisestä linjasta. Hän on johdonmukaisesti puolustanut toimittajien oikeutta kirjoittaa mistä tahansa aiheesta, kunhan se on linjassa journalismin ammatillisten ja eettisten standardien kanssa”, Nobel-komitea perusteli.
Ressan ja Muratovin työn kiittämisen ohella Nobel-komitea perusteli, miksi se piti tärkeänä juuri rohkeiden journalistien palkitsemista.
”Vapaa, riippumaton ja fakta-pohjainen journalismi toimivat suojana vallan väärinkäytöksiä, valheita ja sotapropagandaa vastaan.”
Presidentti Vladimir Putinin tiedottaja Dmitri Peskov kertoi toimittajien välityksellä onnittelunsa Muratoville.
”Hän työskentelee päättäväisesti omien arvojensa mukaisesti. Hän on omistautunut niille, hän on lahjakas, hän on rohkea”, Petrov sanoi uutistoimisto Reutersin mukaan.
Viidessä kategoriassa jaettavissa Nobel-palkinnoissa suurin kansainvälinen huomio on perinteisesti kohdistunut rauhanpalkintoon. Voittajavalinnat ovat joskus aiheuttaneet ristiriitaisia tuntemuksia.
Nobel-komitean mukaan tänä vuonna ehdokkaita oli 329, joista 234 olivat henkilöitä ja 95 järjestöjä. Kyseessä oli historian kolmanneksi suurin ehdokasjoukko. Ehdokkaiden nimet pidetään salassa 50 vuoden ajan.
Tänä vuonna vedonlyöjien ennakkosuosikit liittyivät muun muassa koronapandemiaan, ilmastonmuutokseen ja oppositioaktivismiin. Järjestöistä palkinnon saajiksi oli arvuuteltu Maailman terveysjärjestöä (WHO) mutta myös sananvapausjärjestöä Toimittajat ilman rajoja.
Palkintoja on usein pidetty näpäytyksinä joidenkin maiden johtajille. Tällaisena voidaan myös perjantain palkintoja pitää, sillä lehdistönvapaudet ovat kärsineet merkittävästi sekä Filippiineillä että Venäjällä.
Ensimmäisen kerran rauhanpalkinto jaettiin vuonna 1901, jolloin sen jakoivat Kansainvälisen Punaisen Ristin isänä tunnettu sveitsiläinen Henry Dunant ja ranskalainen rauhanaktivisti Frédéric Passy.
Viime vuonna palkinto myönnettiin YK:n alaiselle Maailman ruokaohjelmalle WFP:lle.
Aiemmin rauhanpalkinnon ovat voittaneet muun muassa Barack Obama, Nelson Mandela, presidentti Martti Ahtisaari, Äiti Teresa ja Euroopan unioni.
Rauhanpalkinto annetaan voittajalle 10. joulukuuta Oslossa pidettävässä seremoniassa.