Merkittävä ilmastoraportti julki: 1,5 asteen tavoite vaatii hiilineutraaliutta vuoteen 2050 mennessä - Maailma - Satakunnan Kansa

Merkittävä ilmasto­raportti julki: 1,5 asteen tavoite vaatii hiilineutraaliutta vuoteen 2050 mennessä

Kansainvälinen ilmastopaneeli julkaisi uuden raporttinsa ensimmäisen, tieteellisen osan. Kuluva vuosikymmen on lämpenemisen hillinnässä ratkaiseva.

9.8. 11:05

Tänä kesänä koetut tulvat, maastopalot ja lämpöennätykset ovat esimakua siitä, millaiseksi maailma voi ilmaston lämmetessä muuttua, selviää kansainvälisen ilmastopaneelin (IPCC) tuoreesta raportista.

Paneeli julkaisi maanantaina ensimmäisen osan kuudennesta arviointiraportistaan. Raportti kokoaa tiedeyhteisön näkemyksiä ilmaston nykytilasta ja sen tulevaisuudesta. Kyseessä on kaikkien aikojen kattavin selvitys ilmastonmuutoksen maailmanlaajuisista vaikutuksista.

Raportin muut osat julkaistaan ensi vuonna. Nyt julkaistu ensimmäinen osa käsittelee ilmastonmuutoksen luonnontieteellistä taustaa, toinen osa ilmastonmuutoksen vaikutuksia ja kolmas osa keinoja lämpenemisen hillitsemiseksi.

Viimeksi paneeli julkaisi vastaavanlaisen raportin vuonna 2013.

Jo aikaisemmat IPCC:n raportit ovat osoittaneet, että kuluva vuosikymmen on ilmastonmuutoksen kannalta ratkaiseva.

Jos lämpeneminen halutaan rajoittaa Pariisin ilmastosopimuksessa tavoiteltuun 1,5 asteeseen, pitäisi päästöt tällä vuosikymmenellä puolittaa.

Tuoreen raportin mukaan 1,5 asteen tavoite vaatii hiilineutraaliuden saavuttamista viimeistään vuonna 2050. Se tarkoittaa, että hiilidioksidipäästöjä tuotetaan korkeintaan sen verran, kun niitä voidaan hiilinielujen avulla sitoa.

Vaikka maailma muuttuisi hiilineutraaliksi tällä sekunnilla, muutokset ilmakehässä näkyisivät vasta noin kymmenessä vuodessa.

Tähän mennessä ilmasto on lämmennyt noin 1,1 astetta 1800-luvun esiteolliselta ajalta lähtien. Jos hiilineutraaliutta ei saavuteta ajoissa, lämpenemistä on lähes mahdotonta rajoittaa 1,5:een tai edes 2 asteeseen.

– Tämä raportti on herätys todellisuuteen, sanoo IPCC-työryhmän puheenjohtaja Valérie Masson-Delmotte tiedotteessa.

– Meillä on nyt aiempaa tarkempi kuva menneestä, nykyisestä ja tulevasta ilmastosta. Se auttaa meitä ymmärtämään, minne olemme matkalla, mitä voimme tehdä ja miten voimme valmistautua.

Näin ilmasto lämpenee

  • Kansainvälisen ilmastopaneelin (IPCC) raportti tarkastelee ilmastonmuutoksen vaikutuksia tällä vuosisadalla viiden päästöskenaarion avulla.

  • Joka skenaariossa maapallon lämpeneminen jatkuu vähintään vuosisadan puoliväliin saakka. Myös 1,5 asteen tavoiteraja ylitetään jokaisessa skenaariossa ainakin hetkellisesti.

  • Parhaassa skenaariossa (SSP1-1.9) hiilineutraalius saavutetaan vuoteen 2050 mennessä, minkä jälkeen päästöt muuttuvat negatiiviksi eli väheneviksi.

  • Tässä parhaassa skenaariossa maapallo lämpenee noin 1,6 astetta esiteolliseen aikaan verrattuna. Päästövähennysten ansiosta lämpeneminen kuitenkin pysähtyy ja kääntyy vuosisadan loppuun mennessä laskuun.

  • Keskivertaisessa skenaariossa (SSP2-4.5) päästöt jatkuvat nykytasollaan vuosisadan puoliväliin saakka.

  • 1,5 asteen haamuraja ylittyy jo 20 vuoden kuluttua, ja vuosisadan loppuun mennessä keskilämpötila on kohonnut noin 2,7 asteella.

  • Pahimmassa skenaariossa (SSP5-8.5) päästöjä ei onnistuta leikkaamaan, vaan ne jatkavat nousuaan ja kaksinkertaistuvat nykyisestä.

  • Silloin maapallon arvioidaan lämpenevän 3,3–5,7 astetta vuosisadan loppuun mennessä.

Lähde: IPCC

Raportissa esitellään myös arvio ihmiskunnan hiilibudjetista eli siitä hiilidioksidin nettomäärästä, jonka voimme päästää ilmakehään tietyn ilmastotavoitteen saavuttamiseksi.

Puolentoista asteen tavoitteessa hiilibudjetti on tutkijoiden mukaan 300–400 miljardia tonnia hiilidioksidia. Tällä hetkellä ihmisen toimista vapautuu ilmakehään noin 40 miljardia tonnia hiilidioksidia joka vuosi.

Tutkijoiden mukaan lyhytaikaiset päästöjen vähennykset, kuten koronapandemiasta aiheutuneet, eivät riitä pysäyttämään lämpenemistä. Vähennysten on oltava pysyviä.

Tämä johtuu siitä, että hiilidioksidi säilyy ilmakehässä hyvin pitkään. Vaikka maailma muuttuisi hiilineutraaliksi tällä sekunnilla, muutokset ilmakehässä näkyisivät vasta noin kymmenessä vuodessa ja lämpötilojen tasaantumisessa 20–30 vuodessa.

Niin merien kuin maaperän hiilinielut uhkaavat päästöjen kasvaessa heikentyä.

Hiilineutraaliuden saavuttamiseen vaikuttavat päästöjen ohella myös monet muut tekijät, jotka voivat joko kiihdyttää tai hidastaa lämpenemistä.

Viimeisten 60 vuoden aikana tehdyt mittaukset osoittavat, että maaperän ja merten hiilinielut ovat imaisseet noin 56 prosenttia ihmisen aiheuttamista hiilidioksidipäästöistä ja siten hidastaneet lämpenemistä.

Tähän asti nielujen osuus on pysynyt hiilidioksidipäästöihin suhteutettuna suunnilleen samana, vaikka päästöt ovatkin jatkuvasti kasvaneet. Tulevaisuudessa tämä saattaa kuitenkin muuttua, tutkijat varoittavat.

Mallinnukset osoittavat, että niin merien kuin maaperän hiilinielut uhkaavat päästöjen kasvaessa heikentyä. Taustalla vaikuttavat raportin mukaan muun muassa metsäkato, voimistuvat helteet, kuivuus ja maastopalot.

Merien nieluja uhkaa puolestaan pintaveden lämpenemisestä johtuva kerrostuminen, joka estää hiilidioksidia ja lämpöä painumasta syvemmälle mereen.

Lisäksi hiilidioksidi saa meriveden happamoitumaan, mikä vaikuttaa pinnalla eläviin planktoneihin ja leviin. Nämä eliöt toimivat merien biologisena pumppuna, joka sitoo ilmakehän hiilidioksidia yhteyttäessään. Kuollessaan ne vajoavat meren pohjalle ja vievät hiilidioksidin mukanaan.

Alhaisten päästöjen skenaariossa hiilinielut kattaisivat jopa 70 prosenttia kaikista päästöistä vuosisadan loppuun saakka, kun pahimmassa skenaariossa niiden osuus kutistuisi 38 prosenttiin.

Toisaalta on arvioitu, että päästöjen voimakas leikkaaminen tai hiilidioksidin poistaminen ilmakehästä johtaisi tilanteeseen, jossa maaperä ja meri varastoivat hiiltä vastaavasti vähemmän. Näin ollen nielut uhkaavat pienentyä skenaariosta riippumatta.

Raportissa nostettiin esiin myös niin kutsutut lyhytikäiset ilmastovaikuttajat, jotka voivat joko kiihdyttää tai hidastaa lämpenemistä.

Kasvihuonekaasuihin kuuluvat metaani, alailmakehän otsoni ja musta hiili lämmittävät maapalloa, mutta niiden vaikutus ilmakehään mitataan vain päivissä tai vuosissa.

Aerosoleiksi kutsutut pienet hiukkaset voivat puolestaan lisätä pilvisyyttä, millä on ilmastonmuutoksen torjunnassa kahtalaisia vaikutuksia. Matalalla olevat pilvet heijastavat auringon säteilyä ja estävät sitä lämmittämästä maanpintaa. Korkealla sijaitsevat pilvet voivat kuitenkin napata tätä säteilyä talteen, jolloin ilmasto lämpenee.

Ikiroutaan liittyvät uhkakuvat eivät todennäköisesti ole niin vakavia kuin aikaisemmin on oletettu.

Tällä hetkellä ilmastoa lämmittävät ja viilentävät yhdisteet ovat ilmakehässä tasapainossa, mutta tulevaisuudessa tämä voi tutkijoiden mukaan muuttua.

Yhtenä ilmaston uhkatekijänä on pidetty muun muassa arktisten alueiden ikiroutaa, johon on varastoitunut valtava määrä hiilidioksidia ja sitä voimakkaampaa metaania. Sulaessaan nämä kasvihuonekaasut vapautuisivat ilmakehään.

Toisaalta roudasta voi liueta orgaanisia yhdisteitä, joista muodostuu ilmakehässä pilvisyyttä lisääviä aerosoleja.

Tuoreen raportin mukaan ikiroutaan liittyvät uhkakuvat eivät todennäköisesti ole niin vakavia kuin aikaisemmin on oletettu. Tutkimuksissa on arvioitu, että ikiroudan sulaminen kiihdyttää jonkin verran ilmaston lämpenemistä, mutta dramaattista muutosta siitä ei aiheudu.

Mallinnusten perusteella jokainen yhden asteen nousu maapallon keskilämpötilassa vapauttaisi ikiroudasta noin 14–175 miljardia tonnia hiilidioksidia. Lukema vaikuttaa pieneltä, jos sitä vertaa ihmisen aiheuttamiin 40 miljardin tonnin vuosittaisiin päästöihin.

Toisaalta jokainen kiihdyttävä tekijä vaikeuttaa hiilineutraaliuden saavuttamista. Lisäksi tutkijat pelkäävät, että ikiroudan sulaminen voi jatkua peruuttamattomasti vuosisatojen ajan.

Grönlannin mannerjäätikön sulaminen etenee.

Millaisia vaikutuksia lämpenemisellä sitten on? Kaikkein nopeinta muutos on arktisilla alueilla, joissa ilmasto lämpenee yli kaksi kertaa nopeammin kuin maapallolla keskimäärin.

Grönlannin jäätikkö sulaa tällä hetkellä mannerjäätiköistä nopeiten, noin kaksi kertaa Etelämantereen jäätikköä vauhdikkaammin. Pienet vuoristojäätiköt uhkaavat menettää 80 prosenttia massastaan vuosisadan loppuun mennessä.

Jäätiköiden sulaminen johtaa muun muassa merenpinnan kohoamiseen: jos mannerjäätiköt sulaisivat kokonaan, merenpinta kohoaisi 65 metrillä.

Tällä hetkellä merenpinta kohoaa noin neljä millimetriä vuodessa, mikä on kaksinkertaisesti menneeseen vuosisataan verrattuna. Vuoteen 2050 mennessä merenpinnan ennustetaan kohoavan 10–25 senttimetriä nykyisestä päästö­vähennyksistä riippumatta.

Parhaissa skenaarioissa merenpinta kohoaa vuosisadan loppuun mennessä noin 28–62 senttimetriä ja pahimmissa skenaarioissa yli metrin.

Tutkijoiden mukaan mannerjäätiköiden sulaminen on erityisen huolestuttavaa, sillä sen vaikutukset voivat yltää satojen tai jopa tuhansien vuosien päähän. Jäätiköiden muodostuminen on hidas prosessi, joka vaatii tasaisen varmaa lumipeitteen kertymistä tuhansien vuosien ajan.

Menetetty jäämassa ei siis palaa hetkessä takaisin, vaikka päästöt saataisiinkin kuriin.

Puolentoista asteen ylittyminen tarkoittaa helleaaltojen voimistumista, kesien pidentymistä ja talvien lyhentymistä.

Kohoava merenpinta on johtanut rannikkoalueiden tulviin ja rantaviivojen vetäytymiseen, mutta ilmastonmuutos aiheuttaa myös monia muita sään ääri-ilmiöitä.

Tänä kesänä lämpöennätykset ovat rikkoutuneet niin Suomessa kuin maailmalla. Keski-Euroopassa piinasivat rankkasateet ja tulvat, Pohjois-Amerikassa ennennäkemättömät helteet ja kuivuus.

Tutkijoiden mukaan on mahdotonta tietää varmasti, vaikuttaako jonkin yksittäisen sääilmiön taustalla juuri ilmastonmuutos.

Mittausten perusteella äärisäät, kuten helleaallot, rankkasateet ja voimakkaat hirmumyrskyt, ovat kuitenkin viime vuosikymmeninä selvästi yleistyneet.

Raportin mukaan ilmastonmuutoksen vaikutukset voimistuvat tulevaisuudessa kaikkialla maailmassa.

Puolentoista asteen ylittyminen tarkoittaa helleaaltojen voimistumista, kesien pidentymistä ja talvien lyhentymistä. Kahden asteen jälkeen korkeat lämpötilat uhkaavat yhä suuremmassa määrin ihmisten terveyttä ja ruuantuotantoa.

Vaikutukset vaihtelevat alueittain, ja esimerkiksi veden kierron muuttuminen johtaa sademäärien kasvuun pohjoisilla leveyspiireillä ja tropiikissa. Subtrooppisia alueita muun muassa Välimerellä uhkaa puolestaan kuivuus.

Poikkeuksellisen lämmin sää pakotti venäläisen nuorukaisen viilentämään itseään suihkulähtessä Moskovassa heinäkuun puolivälissä. Helteitä on koettu eri puolilla maailmaa tänä kesänä.

Entä miten ilmastonmuutos näkyy Suomessa?

Raportin mukaan keskilämpötila kohoaa Euroopassa nopeammin kuin maapallolla keskimäärin. Helleaallot ovat Euroopassa jo nyt lisääntyneet, ja tulevaisuudessa niiden odotetaan pidentyvän ja voimistuvan entisestään. Samaan aikaan talvet lyhenevät ja pakkaspäivät vähenevät. Lumipeite kutistuu.

Pohjois-Euroopassa sademäärät kasvavat erityisesti talvisin. Puolentoista asteen ylittymisen jälkeen täällä yleistyvät merkittävästi myös rankkasateet ja tulvat.

Kahden asteen ylittymisen jälkeen joudumme kohtaamaan yhä voimistuvia tuulia ja myrskyjä.

Kansainvälinen ilmastopaneeli

  • Kansainvälinen ilmastopaneeli on YK:n alainen elin, jonka tehtävänä on koota ja arvioida ihmisen aiheuttamaa ilmaston lämpenemistä ja sen vaikutuksia koskevaa tieteellistä tietoa.

  • Vuonna 1988 perustettu paneeli koostuu ilmatieteen johtavista asiantuntijoista. Paneeliin kuuluu 195 jäsenmaata.

  • Paneeli on julkaissut arviointiraportteja vuodesta 1990 lähtien. Tuoreella raportilla on 234 kirjoittajaa 66 eri maasta.

  • Raportissa on käytetty lähteenä yli 14 000 tieteellistä artikkelia.

Osion uusimmat

Luitko jo nämä?

Mainos