Satakunnan Kansan uutisessa todettiin, että ”päiväkotilasten ksylitoli ei saanut puoltoa. Lääkärin mukaan ksylitolipastilli ei korvaa hampaiden harjausta”.
Lausunnon antanut, hyvinvointialueen koordinaattorina toiminut lääkäri lähtee siis oletuksesta, että hampaita ei ole aamulla eikä illalla harjattu, joten ksylitolipastilli ei tehoa ja pastilleja ei kannata jakaa, jos hampaissa on bakteeriplakkia.
Hammaslääkäriliiton sivustolla kuitenkin todetaan: ”Ksylitoli vähentää myös bakteeriplakin määrää ja plakin tarttumista hampaan pintaan. Silloin plakki on helpompi poistaa. Ksylitoli estää hampaiden reikiintymistä esimerkiksi ehkäisemällä reikiä aiheuttavien bakteerien, kuten mutans-streptokokkien kasvua ja toimintaa. Aterian jälkeen nautittu ksylitoli ehkäisee happohyökkäystä. Se vähentää ravintoaineiden aiheuttamaa suun happamuutta ja bakteerien hampaan pinnalle tuottamia happoja.”
Ksylitolipastilleihin kulunut raha vuodessa vastaa tuskin edes yhden hyvinvointialueen johtajan kahden kuukauden palkkaa.
Olisi ratkaisevan tärkeää opettaa suuhygienia jo päiväkotivaiheessa myöhempiä ikäkausia varten.
Kun reikiintyminen lähtee käyntiin niin se on menoa ja kalliiksi tulee. Kaikki suuhygieniaan kuuluvat toimenpiteet, hampaiden harjaus, hammastikun ja hammaslangan käyttö, ksylitolipastillit ynnä muut ovat parempi vaihtoehto kuin kallis hammaslääkärikäynti.
Yksityisille hammaslääkäriasemille on lähivuosina luvassa jättipotti, kun suuhygienia jätetään hoitamatta jo päiväkotivaiheessa. Ruotsalaiset sijoitusyhtiöt kiittävät.
Pertti Salo
FM, yrittäjä ja opettaja
Eurajoki
”Kun reikiintyminen lähtee käyntiin niin se on menoa ja kalliiksi tulee.