Tänään 9. toukokuuta EU-pääkaupungeissa juhlistetaan jälleen Eurooppa-päivää. Tarkalleen 73 vuotta sitten Ranskan ulkoministeri Robert Schuman esitti, että yhtenäisen Euroopan luominen on välttämättömyys rauhanomaisten suhteiden ylläpitämiseksi. Schumanin visioima eurooppalainen rauhanprojekti ei ole koskaan historiansa aikana ollut yhtä tärkeä ja ajankohtainen.
Tätä taustaa vasten on hämmästyttävää, kuinka lakoninen ja etäinen suhde meillä on Euroopan unioniin. Siitäkin huolimatta, että yhä kasvava määrä suomalaisista näkee EU:n positiivisena. EVAn arvo- ja asennetutkimuksen mukaan 64 prosenttia suhtautuu Suomen EU-jäsenyyteen myönteisesti.
Vaikka suhtaudumme myönteisesti unioniin, keskustelumme siitä usein typistyy puolesta tai vastaan. Tähän vaikuttaa EU-päätöksentekomme sulkeutuneisuus ja strategisuuden puute. Sitran Miten EU-lainsäädännöstä päätetään Suomessa? -selvityksestä käy ilmi, että Suomessa erityisesti valtioneuvoston eli hallituksen osuus EU-lainsäädännössä on suljettua jopa niin, että kansanedustajatkaan eivät pysty seuraamaan Suomen kannanmuodostusta EU-esityksiin. EU:sta tuleva lainsäädäntö koetaan valtionhallinnossa myös muusta lainsäädännöstä erillisenä ja usein ajatellaan, ettei se kuulu avoimeen keskusteluun.
Veera Heinonen
Viime vaalikaudella hallitusta kritisoitiin Suomen EU-ennakkovaikuttamisesta ja erityisesti sen puutteesta. Yksi selvityksemme avainhavainto oli, että päätöksenteon käytännön prosessi ei tue ennakkovaikuttamista. Suomi on liikkeellä muodostamassa kantaansa vasta, kun komissio on jo asettanut agendan ja tehnyt konkreettiset aloitteet.
Tärkeä vaikuttamisen paikka olisi silloin, kun eurovaalien jälkeen jäsenmaat hyväksyvät komission viisivuotissuunnitelman ja uusi komissio lähtee sitä toteuttamaan. Oleellista olisi vaikuttaa myös silloin, kun komissio vasta suunnittelee tulevia aloitteitaan. Tämä tulisi tapahtua ennen komission työohjelman julkaisua, jossa on mukana keskeiset lainsäädäntöaloitteet ja konkreettiset toteutettavat toimet seuraavalle vuodelle.
Suomen tulisi laatia toimintasuunnitelma ja koota yhteiset näkemykset Suomen kannalta keskeisistä prioriteeteista, joita edistetään ennakollisesti. Tämä sisältäisi sekä laajemmat ja strategisemmat politiikkakokonaisuudet että konkreettiset toimet Suomen tulevaisuuden kannalta tärkeistä kysymyksistä. Läpinäkyvyys Suomen kannanmuodostuksessa helpottaisi kansalaisten ja sidosryhmien osallistumismahdollisuuksia päätöksentekoon EU-asioissa.
Uusi hallitus joutuu heti ensitöikseen miettimään Suomen kantaa mm. Ukrainan tukemiseen ja mahdolliseen EU-jäsenyyteen, EU-Kiina suhteisiin, strategiseen autonomiaan (eli kilpailukyky- ja teollisuuspolitiikka), ilmasto- ja muuttoliikekysymyksiin. Lisäksi tulisi olla paukkuja visioida, mitä haluamme tulevaisuuden EU:lta.
Henna Hiilamo
Tänään Eurooppa-päivänä juhlitaan Euroopan yhtenäisyyttä. Lähetämmekin Säätytalolle terveisinä sitkeyttä puolustaa yhteisiä eurooppalaisia arvoja ja löytää ratkaisuja siihen, miten Euroopan suuntaa viedään yhteisrintamana eteenpäin.
Veera Heinonen on johtaja, Demokratia- ja osallisuus -teema, Sitra.
Henna Hiilamo asiantuntija, Uudistuva päätöksenteko -projekti Sitrassa
”Yksi selvityksemme avainhavainto oli, että päätöksenteon käytännön prosessi ei tue ennakkovaikuttamista.