Hallitusneuvotteluissa leikkuulistalla on ammatillinen koulutus.
Asiantuntijana kuullaan valtiovarainministeriön budjettipäällikköä Mika Niemelää. Hänen mielestään ammattikoulutuksesta kannattaisi leikata, ja Petteri Orpon hallituksen pitäisi lyhentää toisen asteen ammatilliset perustutkinnot kaksivuotisiksi.
Yhteisten tutkinnon osien karsiminen on saanut kannatusta myös eduskunnassa. Kansanedustaja Jani Mäkelä julistaa, että ”ammattiin liittymättömät opinnot syövät vähiä ammattiaineiden voimavaroja”.
Nyt ammatillinen perustutkinto on 180 osaamispistettä. Yhteisiä yleissivistäviä tutkinnon osia niistä on 35, eli alle viidennes.
Omalla kurssillani opetan sellaisia teemoja kuten suomalainen yhteiskunta, palvelujen käyttö, syrjimättömyys, tasa-arvo ja yhdenvertaisuus, oman talouden riskit ja suunnittelu, kansalaisen perusoikeudet ja velvollisuudet sekä päätöksentekoon ja yhteiskuntaan vaikuttaminen. Opiskelijoistani Suomeen muuttaneita on noin kolmasosa.
Lisäksi pakollisella työelämän kurssilla opiskellaan mistä avoimia työpaikkoja löytää ja mitä taitoja työelämässä tarvitaan. Ammatillinen järjestäytyminen, sopiminen ja työelämän yleiset pelisäännöt tulevat tutuiksi kaikille opiskelijoille.
Myös muut yleissivistävät aineet sisältävät kaikille erittäin tärkeitä tavoitteita.
Muutamia esimerkkejä:
Opiskelija ilmaisee itseään luovasti kirjoittamalla ja ilmaisee asiallisesti mielipiteitä. Opiskelija soveltaa fysiikkaa arki- ja työelämässä, huomioi kemialliset aineiden ominaisuudet työssään ja laskee alaan ja arkielämään liittyviä peruslaskuja.
Opiskelija osaa toimia monikielisessä ja -kulttuurisessa ympäristössä sekä selviytyy vuorovaikutustilanteissa vierasta kieltä käyttäen.
Opiskelija selvittää omia vahvuuksiaan, valmiuksiaan ja kehittämiskohteitaan ja tunnistaa yritystoiminnan merkitystä yhteiskunnassa, osaa kuvata organisaation liiketoimintamallin, huolehtii terveydestään ja toimintakyvystään.
Aloite yleissivistävien aineiden karsimisesta on todella eriarvoistava. Se asettaa lukion ja ammatillisten oppilaitosten opiskelijat erilaiseen asemaan yhteiskunnassa ja elämässä selviytymisessä.
Peruskoulun päättävistä nuorista noin puolet jatkaa ammatillisiin opintoihin. On ehdottoman tärkeää, että heille taataan yhteiskunnassa ja omassa ammatissa toimimiseen tarpeelliset yleissivistävät perustiedot ja -taidot.
Ammattikorkeakoulujen hakijoista noin puolet tulee ammatillisesta koulutuksesta. Tämä on mahdollista vain yleissivistävien opintojen myötä. Esimerkiksi jo nyt äidinkielen minimituntimäärä ammatillisella puolella on vain 48 tuntia, ja lain mukaan lukiossa 171 tuntia. Näistä taidoista ja opinnoista ei ole varaa karsia.
Suomen kalleimpia arvoja ovat yhdenvertaisuus ja valinnanvapaus. Nyt näiden ehdotettujen leikkausten seurauksena jo varhain estettäisiin elämässä eteneminen ja täysi osallisuus aktiivisena kansalaisena ammatillisilta opiskelijoilta.
Kirjoittaja on yhteiskunnallisten aineiden opettaja, VTM, ja on toiminut mm. Satakunnan kansanedustajana sekä 28 vuotta Porin kaupunginvaltuutettuna.
”On ehdottoman tärkeää, että opiskelijoille taataan yhteiskunnassa ja omassa ammatissa toimimiseen tarpeelliset yleissivistävät perustiedot ja -taidot.