Ympäristöministeriö on 400 miljoonan euroa budjetillaan ministeriöistä vaatimattomin. Perussuomalaiset ovat ehdottaneet sen sulauttamista maa- ja metsätalousministeriöön, jonka uudeksi nimeksi tulisi luonnonvaraministeriö.
Tarkistin miten sana luonnonvara määritellään. Opetushallitus määrittelee sen seuraavasti: ”Luonnonvaroilla tarkoitetaan kaikkea luonnossa olevaa, jota ihminen pystyy hyödyntämään omaksi edukseen.” Toisin sanoen perussuomalaisten mielestä luonto on jotain, jota voidaan hyödyntää taloudellisesti, eikä sillä ole näin ollen muuta arvoa.
Ja muuten, se lehmä siinä Laura Huhtasaaren vaalimainoksessa ei ollut osa luontoa, vaan osa elintarviketuotantoketjua.
Kirjoitan tässä perussuomalaisista siksi, että edellä mainittu tavoite on kirjattu puolueen Maaseutupoliittiseen ohjelmaan.
Kokoomuksen luontosuhde taasen on sikäli hassu, että sellaista kokoomuksella ei ole, vaikka puolueen periaateohjelman yhdessä kappaleessa mainitaan eläinten hyvä kohtelu ja toisessa kappaleessa kauniit metsät, puhdas ilma ja kirkkaat vedet. Seuraavassa kappaleessa puhutaankin jo teollisuuden automaatiosta ja sen myötä tapahtuvasta tuottavuuden kasvusta, jonka myötä puolue lupaa kasvattaa aineellisen hyvinvoinnin määrää ennennäkemättömästi.
Kokoomuksen periaateohjelma on täynnä sokerihuurrettua unelmahöttöä. Samalla, kun puolue haluaa suojella luontoa, se haluaa kasvattaa aineellista hyvinvointia ennennäkemättömästi. Joku ilkeämielinen voisi sanoa, että tuossa on ristiriidan paikka.
Nyt kun hallitusneuvottelut ovat herkässä vaiheessa, Suomen Luonnonsuojeluliitto ja WWF ovat vedonneet tulevaan hallitukseen luonnonsuojelun puolesta. Organisaatiot ovat suhtautuneet hyvin luottavaisesti Petteri Orpon lupauksiin suojella luontoa, vaikka mies ja hänen puolueensa eivät ole sellaista missään vaiheessa luvanneet.
Kokoomus on luvannut pitää kiinni kunnianhimoisista ilmastotavoitteista ja hiilineutraalista Suomesta vuonna 2035. Se on silkkaa bisnestä ja kytkeytyy vahvasti talouden investointeihin, mahdollisiin uusiin työpaikkoihin ja vientiin, mutta noita lupauksia ei saa sekoittaa luonnonsuojeluun.
Jää nähtäväksi, miten tuleva hallitus suhtautuu ympäristöministeriöön, saamelaiskäräjälakiin, luonnon monimuotoisuuden suojelemiseen sekä metsähakkuisiin.
Oma veikkaukseni kaikkien tähän mennessä nähtyjen signaalien perusteella on, että metsähakkuita lisätään ensi vuonna noin 85 miljoonan kuution tasolle, Helmi- ja Metso-ohjelmat näivettyvät budjettileikkausten takia ja uusia luonnonsuojelualueita saati kansallispuistoja ei perusteta.
Onneksi Tiilikkajärven kansallispuiston laajentaminen ehti mennä läpi, sillä vastaavia hankkeita ei seuraavalla hallituskaudella takuulla edistetä.
Yhteenvetona ennustan, että luontoa koskeneet epämääräiset lupaukset jäävät sanahelinäksi, sillä tuleva hallitus ei näe luontoa muuna kuin rahaksi muutettavana resurssina. Seuraavat neljä vuotta tulevatkin olemaan näillä näkymin kylmää kyytiä Suomen luonnolle.
Toivottavasti olen väärässä.
Jaakko Jäntti
huolestunut luonnonystävä
Pori
”Ennustan, että luontoa koskeneet epämääräiset lupaukset jäävät sanahelinäksi, sillä tuleva hallitus ei näe luontoa muuna kuin rahaksi muutettavana resurssina.