Antti Roine Ulvilasta kirjoitti (SK-mielipide 26.4.), että puolueiden pitää tavoitella hallituspaikkaa, vaikka vaalien tulos olisi millainen tahansa.
Kysynkin, mitä virkaa on vaaleilla, jos niiden tulos ei näkyisi mitenkään hallitusneuvotteluissa?
Hallitusvastuuta on keskustan tapauksessa näinä aikoina aina edeltänyt vaalivoitto. Paitsi viime kaudella, vuonna 2019, päädyimme hallitukseen, vaikka olimme kokeneet vaaleissa kovan tappion. Onkin aivan perusteltua kysyä, oliko meillä riittävä kansan mandaatti toimia hallituksessa viime vaalikaudella?
Tehtyä ei tekemättömäksi, eikä virhettä korjata tekemällä sama uudestaan. Olemme oppineet, että vaalitulosta on syytä kunnioittaa.
Päätöksen mahdollisesta hallitusvastuusta pitäisi aina perustua vaalitulokseen ja hallitusohjelman sisältöön. Tässä järjestyksessä. Kerroimme vaalikampanjan aikana suomalaisille, että olemme valmiita neuvottelemaan hallitukseen menosta, jos saamme vahvan tuloksen.
Vaalitulos osoitti tällä kertaa, että on muiden puolueiden vuoro kantaa hallitusvastuuta. Voittajien on nyt velvollisuus lunastaa voiton tuoneet lupaukset. Keskustaa vaalivoittajat eivät tähän tarvitse.
Keskusta on 2000-luvun ahkerin vastuunkantaja.
Viimeisistä 20 vuodesta 16 olemme olleet hallitusvastuussa. Haluamme myös tulevat vuosikymmenet olla vahva vaikuttaja. Siksi nyt on vaalituloksen velvoittamalla tavalla pysähdyttävä suomalaisten arjen ja toiveiden äärelle, rakentamaan omaa vaihtoehtoa sekä hakemaan kansan luottamusta. Emme syytä tappioista muita.
Tällä kaudella keskusta tekee oman linjan selkeyttämistä ja puolueen uudistamista, jotta olemme tulevaisuudessa ymmärtävämpiä, ajantasaisempia ja houkuttavampia. Tie parempaan löytyy omaa tekemistä parantamalla, viime vuosikymmenistä oppimalla, suomalaisia kuuntelemalla ja oman näkemyksen pöytään tuomisella.
Keskustalle on turha opastaa, että jokin hallituspohja olisi meille paras tai erityisen huono. Olemme kärsineet tappioita niin oikeistoyhteistyönkin myötä (1995, 2011, 2019) kuin vasemmistoyhteistyönkin myötä (2023). Emme ikinä alistu minkään leirin takuumieheksi.
Keskusta ei kuulu vasemmistoon tai oikeistoon, olemme keskipuolue ja torjuneet kahtiajaon jo yli sata vuotta. Kokoomuslaisille kriitikoille muistutuksena, että kokoomus on myös tehnyt viime vuosikymmenet yhteistyötä niin vasemmiston kuin vihreiden kanssa monissa hallituksissa.
Vaalien voittajilla on vastuu hallituksen rakentamisesta.
Keskustaa kritisoivat kokoomus tai perussuomalaiset eivät keskustaa hallituksen muodostamiseen tarvitse. Heidän esittämänsä kritiikin motiivit eivät siis liity ainakaan huoleen hallituksen syntymisestä.
Jos kokoomus tai perussuomalaiset sanovat, että maakuntien ja maaseudun asiat kärsivät ilman keskustaa hallituksessa, onko tämä heiltä uhkaus tehdä maaseutuvastaista politiikkaa?
Eivätkö kyseiset puolueet ole juuri neljä vuotta hokeneet, miten ne ovat parempia maakuntien asioiden hoitajia kuin keskusta?
Oppositiossa keskusta tekee väkevää, omaleimaista ja itsenäistä politiikkaa. Emme mene mihinkään leiriin, vaan toimimme omista lähtökohdistamme. Kuten ennenkin: oppositio ei ole yhtenäistä joukkuetta. Keskustan politiikkaa haastaa politiikan molemmat laidat.
Keskusta kirittää hallitusta nyt omalla harvinaisella oppositiovuorollaan, sekin on tärkeä osa kansanvaltaa ja isänmaan edun ajamista.
Jari Lepistö
puheenjohtaja
Satakunnan Keskusta