Käsien nostaminen pystyyn ei ole oikea ratkaisu – Hallitusvastuun pakoilu on äänestäjien pettämistä

Kokoomuksen puheenjohtaja Petteri Orpo on johtanut kahdenvälisiä neuvotteluja puolueiden kanssa. Tässä on vuorossa keskusta (puheenjohtaja Annika Saarikko ja eduskuntaryhmän puheenjohtaja Eeva Kalli).

Tärkeimmät päätökset tehdään hallituksessa – oli kyse yrityksestä, yhdistyksestä, kunnasta tai valtiosta. Yhtiökokoukset, valtuustot ja eduskunta toimivat pitkälti hallitusten päätösten kumileimasimina, koska hallitus päättää esille otettavat asiat ja esitysten sanamuodot.

Tässä mielessä on kerrassaan kummallista, että eduskuntaan valitut puolueet jo etukäteen sanoutuvat irti hallitusvastuusta, esittävät ylimitoitettuja vaatimuksia hallitusohjelmaan tai eivät edes vastaa hallitustunnustelijan kysymyksiin.

Miksi ihmeessä puolue haluaa eduskuntaan, jos se ei halua ajaa omien äänestäjiensä asioita hallituksessa?

Ruotsalainen kansanpuolue on hyvä esimerkki puolueesta, joka on aktiivisesti ottanut osaa hallitusvastuuseen ja saanut omien kannattajiensa äänen kuuluviin hallitusten päätöksenteossa. Monien hallitusvuosien aikana puolueen kumulatiivinen vaikutus on ollut merkittävä koko Suomen kannalta.

Myös kristillisdemokraatit ovat onnistuneet edistämään oikeudenmukaisen yhteiskunnan kehitystä kristillisten arvojen ja monien vuosien hallitustyöskentelyn kautta. Kehittämällä raamatuntulkintaa inhimillisempään suuntaan tätä vaikutusta voitaisiin vielä merkittävästi kasvattaa.

Sosiaalidemokraatit ovat ansiokkaasti ajaneet kattavaa sosiaaliturvaa, joka on kestävän yhteiskunnan yksi perusjalka. Ikävä kyllä, he ovat liian usein unohtaneet, että yritysten taloudellinen hyvinvointi on toinen kestävän yhteiskunnan perusjalka. Lainaa on helppo ottaa ja veroja kiristää, mutta pidemmän päälle lopputulos on huono.

Keskustapuolue on perinteisesti ajanut maaseudun ja maakuntien tärkeitä asioita ja osallistunut kiitettävästi hallitusten työskentelyyn. Viime aikoina se ei kuitenkaan ole onnistunut hallitustyöskentelyssä edistämään kannattajilleen tärkeitä arvoja. Tässä tilanteessa käsien nostaminen pystyyn ei ole oikea ratkaisu.

Kokoomuksen näkökulman mukaan yritysten ja talouselämän menestys on kestävän yhteiskunnan perusta. Tavoitteena on yhteiskunta, jossa voi menestyä työn ja yrittämisen avulla. Kansalaisten tulisi olla aina varmoja siitä, että töitä tekemällä ansiot kasvavat. Jatkossa puolueen kannattaisi katsoa asioita myös huono-osaisten ihmisten näkökulmasta, koska ihmiset ovat erilaisia.

Olen aina ihaillut Vihreä liiton kannattajien rohkeutta, kun he puolustavat luontoarvoja ja kestävää kehitystä. Tämä työ perustuu kuitenkin liian usein tunteeseen ja mututieteeseen. Paljon parempiin tuloksiin päästäisiin jos kokonaisuus otettaisiin huomioon ympäristövaikutusten arvioinnissa.

Vasemmistoliitto tavoittelee oikeudenmukaista maailmantaloutta, joka on hyvä tavoite. En kuitenkaan usko, että tätä tavoitetta saavutetaan kommunismin avulla, koska yhdessäkään testissä tällainen järjestelmä ei ole tuottanut tasa-arvoa ja hyvinvointia.

Perussuomalaiset ajavat monia ihmisille tärkeitä paikallisia asioita. Puolueen mukaan ratkaisu kaikkiin ongelmiin on EU-ero ja paluu Suomen markkaan. Tämä ei kuitenkaan vakuuta kaikkia äänestäjiä.

Oikeastaan lähes kaikilla puolueilla on samat tavoitteet – ihmisten hyvinvointi ja kestävä kehitys, mutta keinot ovat erilaisia. Tässä mielessä luulisi, että kaikki puolueet haluaisivat osallistua rakentavasti hallitusneuvotteluihin.

Myös äänestäjien tulisi vihdoin ymmärtää, että yleensä oma puolue saavuttaa paljon enemmän tinkimällä vähän omista tavoitteistaan ja menemällä hallitukseen – kuin jättäytymällä oppositioon kannatuksen kasvun toivossa.

Antti Roine

Ulvila

Seuraa ja lue artikkeliin liittyviä aiheita

Tietoa ei ole vielä lähdetty hakemaan

Osion uusimmat

Mainos

Tuoreimmat tähtijutut