Satakunnan Kansassa oli 16.4. aukeaman juttu liikuntaharrastusten kustannusten noususta, mutta halusin kirjoittaa harrastuksista välillä jotain positiivista.
Yhteiskunnallisesti ja inhimillisesti on tärkeää, että lapset voivat liikkua mielekkäästi. Kaikki eivät voi harrastaa kaikkea, ja tämän lapsi oppii jo ehkä liiankin varhain.
Usein edullinen harrastus voi olla yhtä hyvä kuin kallis. Sosioekonominen tausta ei estä eikä saa estää kaikkea harrastamista. Usein lapset viihtyvät siellä, missä on kavereita. Edullinenkin harrastus kuitenkin kaipaa vanhemmilta/läheisiltä kannustusta liikunnalliseen elämäntapaan.
Kaikkien vanhempien voimat eivät riitä perusarjen lisäksi muuhun, ja onkin tärkeää, että ne vanhemmat, joilla energiaa tai liikunnallista innostusta on enemmän, kannustavat oman lapsen kaveria mukaan. Liikkumattomuuden hintaa tulevaisuudessa voidaan vain arvailla.
Missä niitä edullisia harrastuksia sitten piilotellaan? Minulla on tähän yksi vastaus.
Porin Tarmo (perustettu vuonna 1908) on kaikkien eri jaostojensa osalta tehnyt pitkäjänteistä työtä, jolla kustannukset pyritään pitämään maltillisina, erityisesti harrasteryhmissä. Olemme viime vuosina panostaneet matalan kynnyksen tunteihin, joissa yksi matalan kynnyksen kriteeri on ollut hinta.
Halvimmillaan esimerkiksi voimistelua on voinut harjoitella kerran viikossa koko kevät- tai syyskauden ajan hintaan 50 euroa/kausi. Tämä hinta on sisältänyt ohjauksen sekä jumppaturvavakuutuksen. Talkootöitä, myymistä tai tiettyjen vaatteiden ostamista tämä ei vaadi.
Lisäksi vähävaraiset perheet ovat voineet hakea kaupungin tukea, kun se viisikymppinenkin kuluu muuhun elämiseen. Kaupunki tukee Porin Tarmoa, kuten lukuisia muitakin seuroja, ja kiitos siitä.
Seuran lajeja ovat pyöräily & triathlon, yleisurheilu, keilailu ja telinevoimistelu. Halvimmillaan mukaan pääsee ensimmäiset kerrat ilmaiseksi kokeilemaan. Mikään lajeista ei vaadi suurempia taloudellisia alkupanostuksia.
Pyöräily vaatii pyörän, mutta Fillarinappulakoulussa on pärjännyt kaiken tasoisilla pyörillä. Urheiluvälineitä ja vaatteita on ajan hengen mukaisesti kierrätetty jo pitkään.
Harrastepuolella vakuutusmaksut kuuluvat esimerkiksi voimistelussa kausimaksuun. Kilpapuolella joka lajissa on mahdollisuus ostaa lisenssi vakuutuksella, mikä on useimmiten kustannustehokkain vaihtoehto.
Kirjoitukseni ei muuta kohonneita energian hintoja tai hillitse yleisen hintatason nousua. Haluan kannustaa lapsen lähellä olevia aikuisia kannustamaan lasta löytämään liikunnallinen elämäntapa ja kannustaa kaiken kokoisia ja muotoisia perheitä elämään liikunnallisesti.
Haluan vilpittömästi uskoa, että jokaiselle lapselle on olemassa mieleinen harrastus, johon perheen realiteetit riittävät.
Tätä kirjoittaessani kahdeksan kuukauden ikäinen vauvani nousee jaloilleen jalkaani vasten ja muistuttaa minua nisäkkäästä nimeltä Homo Sapiens (Sapiens). Muiden eläinten rinnalla fyysisesti rääpäle, mutta jaloilleen nousu teki siitä mahtavan. Taidamme olla kestävyysjuoksussa luomakunnan parhaita.
Fyysinen kehityksemme vaatii paljon liikuntaa ja myöhemmin liikunnallinen elämäntapa auttaa jaksamaan. Pitäkäämme lapset liikkeessä hinnalla millä hyvänsä.
Porin Tarmo ry:n ja sen hallituksen puolesta
Jarno Stenroos
Puheenjohtaja
”Vähävaraiset perheet ovat voineet hakea kaupungin tukea, kun se viisikymppinenkin kuluu muuhun elämiseen.