Risto Ryti ei ole historian ainoa satakuntalainen pääministeri

Kirjoittajan tulkinnan mukaan myös Edwin Linkomies oli satakuntalainen: hän syntyi Viipurissa, mutta kävi koulunsa Raumalla. Linkomies oli Suomen pääministerinä 1943–1944.

Satakunnan Kansan artikkeliin (16.4.) tulevasta pääministeristä sisältyy asiavirhe. Petteri Orpon vanhemmat kertovat tämän lapsuudesta miellyttävän tarinan. Lehden otsikon mukaan Satakunnasta on tullut ennen heidän kuopustaan vain yksi pääministeri. Tekstissä tarkennetaan, että vain Risto Ryti on ponnistanut Satakunnasta pääministeriksi.

Minne unohtui Edwin Linkomies (1894–1963)?

Linkomies kyllä syntyi Viipurissa, mutta kävi koulunsa Rauman lyseossa. Hän pääsi ylioppilaaksi 16-vuotiaana. Hänet valittiin Helsingin yliopiston Rooman kirjallisuuden professoriksi. Satakuntalainen Osakunta valitsi hänet inspehtorikseen 1934–1944. Linkomies tunsi itsensä satakuntalaiseksi.

Linkomies oli Kansallisen kokoomuksen jäsen. Hänet valittiin vuonna 1943 niin sanotun rauhan hallituksen pääministeriksi. Hän erosi tehtävästään vuonna 1944, kun sotatoimet loppuivat. Sotasyyllisyystuomioistuin määräsi laittomasti hänet viideksi ja puoleksi vuodeksi vankilaan.

Satakuntalainen oli myös Toivo Kivimäki (1886–1968), joka oli pääministeri 1932–1936. Hänen sukunsa oli kotoisin Kokemäeltä. Hän syntyi Tarvasjoella ja kävi koulunsa Tampereella. Sotasyyllisyystuomioistuin määräsi hänet laittomasti viideksi vuodeksi vankilaan.

Satakuntalainen Risto Ryti ei koskaan ponnistanut pääministeriksi. Ponnistaminen sisältää ajatuksen voimakkaasta yrittämisestä. Rytiä pyydettiin monen hallituksen pääministeriksi, mutta Ryti hymyili ja kieltäytyi.

Kun talvisota alkoi, haluttiin päästä eroon pääministeri Aimo Cajanderista ja ulkoministeri Eljas Erkosta.

Presidentti Kyösti Kallio, sotamarsalkka Gustaf Mannerheim ja Väinö Tanner pitivät Rytiä parhaana pääministeriksi. Ryti pantiin tiukoille, mutta hän kieltäytyi ehdottomasti. Hän sanoi tekevänsä kaikkensa Suomen hyväksi Suomen Pankin pääjohtajana.

Kun Kallio 1.12.1939 tapasi Rytin pankissa, nousi hän seisomaan ja lausui Rytille:

”Isänmaa Suomi on suuressa vaarassa. Se, joka ei tässä tilanteessa suorita velvollisuuksiaan sillä paikalla, johon hänet katsotaan sopivaksi, on moraalisesti sotilaskarkuri.”

Ryti ei voinut muuta kuin suostua. Kallio kiristi Rytin pääministeriksi.

Seuraavien vuosien tapahtumat ovat kaikkien tiedossa. Niiden jälkeen Rytin kohtaloksi tuli ottaa vastaan kymmenen vuoden kuritushuonetuomio sotasyyllisyydestä.

Kovissa paikoissa olivat nämä pääministerit, ja niissä satakuntalaisuuteen kuuluva tyyneys toi voimaa. Toivotaan silti, että tulevat vuodet ovat vähemmän myrskyisiä ja että Petteri Orpo onnistuu pääministerinä.

Juhani Saarinen

eläkeläinen

Pori

Seuraa ja lue artikkeliin liittyviä aiheita

Tietoa ei ole vielä lähdetty hakemaan

Osion uusimmat

Mainos

Tuoreimmat tähtijutut