Vaimoni kärsii kovista selkäkivuista ja ajoittain hädin tuskin pääsee kävelemään. Vielä viime vuonna hän pääsi lääkärille suhteellisen helposti, kun puhelimeen vastattiin tai sitten oli mahdollisuus mennä varaaman aika terveyskeskuksesta. Huolimatta parista-kolmesta käynnistä vuodessa hoitona oli kortisonipiikki ja sillä pärjäsi taas pienen ajan. Mitään jatkotutkimuksia ei tehty, mutta kuitenkin jotain apua. Olisi tietenkin ollut hyvä, jos perussyytä tähän vaivaan olisi tutkittu ja yritetty hoitaa vaiva pois.
Mutta nyt hyvinvoinnin aikana hän ei pääse edes piikille. Tässä pari esimerkkiä: Maanantaina 2. tammikuuta noin kello 9 hän yritti soittaa aikaa terveyskeskukseen Itä-Poriin ja jätti soittopyynnön. Viikon kuluttua (8.1.) sunnuntaina olimme valmistautumassa tyttärentyttären pojan kastetilaisuuteen kirkossa, kun vaimon puhelin soi. Puhelu tuli Pohjois-Porin terveydenhoidon alueelta ja hän vastasi, koska pelästyi, että hänen sairastuneelle siskolleen – joka asuu Pohjois-Porissa – on tapahtunut jotain. Se oli vastaus hänen soittopyyntöönsä, jonka hän oli jättänyt Itä-Poriin.
Vaimoni kertoi missä on ja kysyi kohteliaasti, voisitteko soittaa uudelleen. Vastaus: ”En voi.” Vaimoni kysyi, että miksi puhelu tuli Pohjois-Porista. Vastaus: ”On tullut näppäilyvirhe.”
Sunnuntaina 19. maaliskuuta kivut tulivat sietämättömiksi. Hän soitti hyvinvointialueen numeroon maanantaina ja jätti soittopyynnön kello 9. Vastaus tuli torstaina kello 9. Hän kertoi vaivansa ja pyysi lääkäriaikaa. Sanottiin, että tämän päivän ajat on varattu. Vaimoni kysyi, että eikö voi varata aikaa huomiseksi. Vastaus: ”Pitää soittaa uudelleen huomenna.” Vaimoni vastasi, että teiltä ei vastata, vaan pitää taas jättää takaisinsoittopyyntö, johon vastataan taas ehkä viikon päästä. Vastaus: ”Tällaista tämä on.”
No, hän kuitenkin sai lupauksen, että lääkäri soittaa hänelle, mutta ei tiedetä koska. Tällaista tämä on!
Tämä kirjoitus kävisi vitsistä, mutta se on kuitenkin totisinta totta. Opetus on, että politiikkaa ei pitäisi sekoittaa yhteiskunnan elintärkeisiin toimintoihin. Nyt näyttää siltä, että politiikka ajaa kehityksen edelle, niin terveydenhuollossa, pelastustoimessa kuin poliisitoimessa. Kyky organisoida puuttuu.
Tapani Koskinen
Pori