Satakunta ikääntyy ja huoli tulevaisuudesta on yhteinen.
THL:n kuntakyselyn (2023) mukaan muun muassa gerontologinen erityisosaaminen on heikentynyt jo vuosia. Vanhustyössä työskentelevien työuria ja työssä jaksamista pitäisi voimakkaasti tukea. Satakunnan hyvinvointialueella asuvan ikääntyneen on tärkeää saada elää omannäköistä elämää hoitopaikasta riippumatta.
Kansallisen Ikäohjelman 2030 tavoitteissa painotetaan ikäihmisten palveluissa työskentelevän henkilöstön ajantasaista osaamista, jaksamista sekä työurien pidentämistä. Satakunnan vanhustyön vetovoimaisuutta parannettaisiin systemaattisella osaamisen lisäämisellä. Ikäohjelmassa osaamisen arvostus ja merkitys korostuvat entisestään.
Tarvitaan yhä enemmän henkilöstöä, jolla on tietoa ja taitoa ikääntyneiden asiakkaiden kohtaamiseen ja hoitamiseen. Hyvä osaaminen ja ammatillinen kehitys ovat asiakkaan omannäköisen elämän, inhimillisen hoidon ja hoivan, yksilöllisen palvelun sekä laaja-alaisen kuntoutuksen keskeisiä tekijöitä.
Itsemääräämisoikeuteen liittyvällä osaamisella kunnioitetaan asiakkaiden oikeutta tehdä itseään koskevia päätöksiä ja varmistetaan osallistuminen oman hoitonsa suunnitteluun. Osaamisen kehittäminen lisää henkilöstön ammatillista itsetuntoa, vahvistaa ammattitaitoa ja lisää työn merkityksellisyyttä.
Nämä edistävät työssä jaksamista, vähentävät työuupumuksen riskejä ja sairauspoissaoloja. THL:n (2023) mukaan muuttuvassa vanhustyössä henkilöstön osaaminen näkyy tyytyväisinä asiakkaina ja läheisinä, laadukkaina palveluina, hoitovirheiden ja hoitopaikan vaihdosten vähäisyytenä sekä hyvinvoivana ja työhönsä sitoutuneena henkilöstönä.
Työterveyslaitoksen työhyvinvointikyselyn (2021) mukaan työn mielekkyyttä ja yhteisöllisyyttä voidaan lisätä eettisiä kysymyksiä ja tilanteita pohtimalla. Työssä tehdään päätöksiä, jotka vaikuttavat asiakasperheiden hyvinvointiin. Älykkäät hoivapalvelut, esimerkiksi kotihoidon etäkäynnit, edellyttävät henkilöstöltä uudenlaisia taitoja ja myönteistä tapaa ajatella.
Teknologia hoitotyössä herättää monenlaisia tunteita, kyseessä on kuitenkin usein asiakkaan turvallisuutta ja elämän mielekkyyttä lisäävä laite tai menetelmä. Yksilöllisesti suunniteltu hyvinvointiteknologia on asiakkaan etu lisäten työn sujuvuutta ja henkilöstön työhyvinvointia.
Vanhustyössä painottuvat edelleen arvot ja eettisyys.
Työn tekemiseen vastuullisesti ja laadukkaasti tarvitaan itsensä jatkuvaa kehittämistä sekä osaamisen lisäämisen konkreettista arvostusta. Vahva osaaminen ja ammattitaito näkyvät laadukkaana hoitona ja kustannustehokkuutena.
Erityisosaamisen tarve on suuri ja sitä pitäisi saada palveluohjaukseen, kuntoutukseen, muistityöhön sekä saattohoitoon. Vanhustyön täydennys- ja lisäkouluttautuminen syventää ikääntyneiden hoidon, palveluiden ja kuntoutuksen asiantuntijuutta.
Satakunnan hyvinvointialueella on tärkeää arvostaa ja edistää vanhustyössä työskentelevien työssä viihtymistä, jatkuvaa oppimista sekä osaamisen vahvistamista.
Maaria Hemiä, lehtori, vanhustyön erikoisammattitutkinto.
Mirva Saarinen, lehtori, vanhustyön erikoisammattitutkinto.
Heli Sulkava, koulutuspäällikkö, sosiaali- ja terveysala.
Krista Toivonen, lehtori, vanhustyön erikoisammattitutkinto.
Anu Tuominen, lehtori, vanhustyön erikoisammattitutkinto.