Kalatuotannostaan kuuluisa Satakunnan helmi Pyhäjärvi on jäämässä ilmastonmuutoksen uhriksi. Jos kehitys jatkuu entisellä tasolla, kylmän veden kalat muikku ja siika häviävät. Millä aikataululla, se jää nähtäväksi.
Säkyläläinen kalatalousyrittäjä Jouni Aaltonen uskoo, että liian korkeat kesälämpötilat ovat viimeinen niitti. Hän kertoo itse nähneensä heinä-elokuussa hapen puutteeseen kuolleitten nuorten muikkujen lauttoja.
”Muikkukanta on ollut tosi huono jo vuosia. Olen päätellyt, että kalojen ruokapuoli on muuttunut. Kuteva kanta olisi riittävä, mutta ravinnon huonontuminen heikentää myös mädin laatua. Poikasia ei tule entiseen tapaan”, Aaltonen arvelee.
Hän painottaa, ettei muikkua suinkaan ole kalastettu loppuun. Takana on vuosikymmenien aktiivinen kalastus, ja vasta nyt muikkukanta on ilmastosyistä romahtanut.
Siian osalta tilanne on ehkä toinen. Suurin syyllinen taitaa olla rapu, joka ahmii suihinsa siian kudun.
Muikku ja siika ovat molemmat Pyhäjärveen istutettuja vieraslajeja. Kannattaako niiden kohtalosta oikeasti olla huolissaan?
Näyttää siltä, että Pyhäjärven kalasto on vähitellen palautumassa entisaikojen lajistoon. Tietenkin muikun ja siian tuottamat rahavirrat kalastajille katkeavat, mutta toisaalta nyt on opittava hyödyntämään järvessä menestyviä kaloja, joita niitäkin riittää. Ratkaisevassa asemassa ovat kaloja käyttävät kuluttajat, joiden toivoisi ymmärtävän kotimaisen järvikalan arvon.
Hienona esimerkkinä tuloksekkaasta vähempiarvoisen kalan hyötykäytöstä ovat Apetitin järvikalapuikot. Aaltosen mukaan ne ovat olleet niin kysyttyjä, että kaupaksi menisi enemmän kuin pystytään tuottamaan.
”Kaksi porukkaa kalastaa Pyhäjärven särkeä syksyisin. Kaloista tehdään massaa, joka viedään Pakkas-Vakkaan säilytettäväksi. Näin kalapuikkojen ekologinen jalanjälki jää todella pieneksi.”
Kuluva talvi on ollut Pyhäjärven kalastajille sietämätön. Heikon jään takia nuottaa ei ole päästy vetämään. Tätä kirjoitettaessa Säkylän nuottaporukka on vielä lähtökuopissa, mutta olemattoman lyhyeksi nuottakausi joka tapauksessa jää.
Eihän tämä ainutlaatuista ole. Pyhäjärvi-instituutin kehittämispäällikkö Tero Forsman muistuttaa, että talvella 2019–2020 järvelle muodostui vain pari kertaa ohut jääkerros, ja talvikalastus oli mahdotonta.
”Ahven, särkikalat ja hauki ovat nyt voittajaosastossa”, Forsman huomauttaa.
Niitä pitäisi siis nyt kaupasta kysellä. Jouni Aaltosen mielestä esimerkiksi hauki on maukas kala, mutta piikkisyys karkottaa käyttäjät. Mitäpä jos kotitalouksissa otettaisiin käyttöön vanhan hyvän ajan lihamylly, jolla hauki jauhettaisiin ruotoineen massaksi?
Madekin kärsii uuden ilmaston vaikutuksista. Ja vaikka made maksoineen on parhaita talvikauden kalaherkkuja, se ei enää kuluttajille kelpaa. Harmillista, sillä madekeiton mukana katoaa kokonainen kotimaisen kalaruoan arvostuksen perinne.
Kirjoittaja on Euran Honkilahdella asuva luonnonystävä, luontovalokuvaaja ja eläköitynyt toimittaja.