Viimeisten eläkemuutosten jälkeen ikäluokille on oma eläkeikänsä. Oma eläkeikäni on työeläke.fi-osoitteessa olevan laskurin mukaan noin 68 vuotta, ja alin eläkeikä noin 66 vuotta.
Eliniän odotteen mukaan eläisin noin 88-vuotiaaksi eli laskennallisesti saisin eläkettä 20 vuotta. Elinikäodote on selvästi korkeampi kuin tämänhetkinen keskimääräinen elinikä miehillä.
Ei ole mielestäni mitenkään sanottua, että eliniät nousevat odotteen mukaisesti. Lisäksi on huomioitava, että vaikka kehittyvän lääketieteen avulla saataisiin lisättyä viimeisiä elinvuosia, työkykyyn se ei samoin vaikuta.
Uhkana onkin, että käytännössä tehdyt eläkeuudistukset toteutuvat monelle eläkeleikkauksina. Koska jos töissä ei olla laskennalliseen eläkeikään saakka, eli eläkkeelle jäädäänkin täyttä eläkeikää ennen, eläke leikkaantuu.
Julkisissa puheissa on esiintynyt tarvetta tehdä jälleen eläkejärjestelmään uudistuksia järjestelmän maksukyvyn turvaamiseksi. Ilmeisesti eläkeiän nostoon ei enää olla lähdössä – eikä voitaisikaan, koska rajat alkavat tulla käytännössä vastaan.
Eliniän laskennassa on myös suuri puute siinä, että se on oikeassa elämässä täysin henkilökohtainen. Osa esimerkiksi kokee suuria vaikeuksia terveyden kanssa jo ennen eläkeikää.
Työeläke lasketaan kertyneiden vuositulojen ja elinaikakertoimen avulla. Eläkkeen suuruus on tietyssä suhteessa tuloihin eli periaate on tavallaan se, että maksettujen maksujen suurus näkyy eläkkeessä. Tämä on periaatteena kannustava, mutta toteutuuko se lopulta?
Muutoksissa on huomioitava, että järjestelmä ei kykene rahoittamaan kaikille kaikkea hyvää, vaan sillä on rajansa. Mikä on oikeudenmukainen tapa?
Eläkeuudistuksissa on tapana, että nuoremmat ikäluokat tulevat heikommin kohdelluiksi.
Mitä jos eläkejärjestelmässä olisikin takaisinmaksuperiaate niin, että eläkettä saisi laskennallisen summan maksimissaan tietyn ajanjakson, esimerkiksi 15–20 vuotta?
Tämän jälkeen astuisi voimaan eläkekatto, joka laskisi korkeampia eläkkeitä tietyn laskennallisen rajan alle tai tietyn summan ylittäviä eläkkeitä leikattaisiin tietyllä lasketulla prosentilla.
Koska eliniän odote määrittää tietyn oletetun ajan, jonka henkilö saa eläkettä, voidaan siitä laskea se määrä, jonka henkilön on laskettu saavan eläketuloa. Oikeassa elämässä osa saa selvästi vähemmän, osa selvästi enemmän.
Yksinkertaistetulla esimerkkilaskutoimituksella 20 vuotta 1 500 euron kuukausieläkettä saavalla se olisi 360 000 euroa ja 3000 euroa saavalla 720 000 euroa. 6 000 euron kuukausieläkkeellä summa on jo 1,44 miljoonaa euroa.
Jos korkeinta eläkettä saava saakin eläkettään 30 vuotta, mutta pienintä saava sen 10 vuotta, ei järjestelmä ole kohdellutkaan näitä tuloluokkia kovin tasa-arvoisesti.
Olisiko syytä selvittää uudistuksia tehdessä keskimääräinen tasa-arvoisuus siinä, miten eri tuloryhmät maksavat ja miten vastaavasti saavat eläkkeitä takaisin?
Asia on ajankohtainen, koska seuraavalla eduskuntakaudella muutoksia tullaan todennäköisesti tekemään.
Arto Nurmi
eduskuntavaaliehdokas (ps.)
Porin kaupunginvaltuutettu, kaupunginhallituksen jäsen (2.vpj)