Eduskunnan perustuslakivaliokunnassa kaatunut saamelaiskäräjälaki herättää kysymään, onko perustuslakivaliokunta politisoitunut, kun oikeusministeri Anna-Maja Henriksson (r.) on vakuutellut, että saamelaiskäräjälain hyväksymiselle ei ollut perustuslaillisia esteitä. Tästä huolimatta kyseinen laki perustuslakivaliokunnassa kokoomuksen, perussuomalaisten ja keskustan voimin kaadettiin.
Vaikka laki olisi valiokunnassa hyväksytty, niin samat voimat olisivat kaataneet lain sitten eduskunnan pääsalissa. Tämä tarkoitti nyt sitä, ettei kyseinen laki etene eduskunnassa kohta päättyvän vaalikauden aikana. Sen sijaan saamelaiskäräjät on jo nyt eduskuntakäsittelyssä kaatuneen lain hyväksynyt.
Sekään ei ole väärä tulkinta, että perustuslakivaliokunnassa poliittiset intohimot kävelivät saamelaiskäräjälain yli.
Tämä on jo kolmas kerta, kun saamelaisten toivoma laki on eduskuntakäsittelyssä tyssääntynyt. Kyseinen laki herättää varsinkin keskustassa suuria tunteita. Keskusta pelkää, että lain seurauksena puolueen valta alueella heikkenee. Sen sijaan kokoomukselle ja perussuomalaisille ei saamelaislaki ole niinkään valtakysymys, vaan se liittyy pikemminkin päivän poliittiseen tilanteeseen, kuten eduskuntavaaleihin ja sen jälkeisiin hallituskuvioihin.
Toki keskustakin haluaa olla näissä kuvioissa mukana. Onhan keskustajohtaja Annika Saarikko harrastanut tällä hallituskaudella opposition kanssa yhteispeliä kyseisen lain lisäksi muissakin asioissa.
Saamelaiskäräjälakia ajavat saamelaiset haluavat lain koskevan vain saamelaisia. Siitäkin on kiistelty, ketkä ovat saamelaisia.
Eduskunnassa on politikoitu siitä, että hallitus vei lakiesityksen keskustan vastuksesta huolimatta eduskuntaan. Pääministeri Sanna Marin (sd.) kertoi aiemmin sopineensa Saarikon kanssa, että keskusta saa äänestää lakiesitystä vastaan. Tämä sopimus ei keskustassa pitänyt.
Saamelaisten oikeuksiin on puuttunut myös YK, joka on vaatinut Suomea hyväksymään vähemmistöjen oikeudet.
Pentti Välimaa
Pori