Keskuspankit ovat nopealla aikataululla nostaneet peruskorkoa tarkoituksenaan hillitä kohonnutta inflaatiota. Inflaatioon ovat vaikuttaneet Venäjän aloittaman sodan ja Venäjälle suunnattujen talouspakotteiden aiheuttama energian hinnan jyrkkä kohoaminen. Energia hinta vaikuttaa laajasti lähes kaikkien tavaroiden ja palvelujen hintakehitykseen.
Toinen voimakkaasti vaikuttanut tekijä on ollut koronatukien ympäri maailmaa tehdyt valtioiden antamat suunnattoman suuret tuet. Tukia on rahoitettu valtioiden lainanotolla. Valtavat lainamäärät on mahdollistanut keskuspankkien rahan painaminen ja keskuspankkien valtioilta sekä markkinoilta ostamat lainat.
Rahan määrää markkinoilla on hallitsemattomasti nostettu. Samalla keskuspankkien hallinnassa on suunnattomia määriä ostettuja velkakirjoja. Esimerkiksi Suomen valtio on velkaa Suomen pankille. (Toisen jutun aihe on, mitä tällaisella velalla on merkitystä?) Rahan lisäämistä markkinoille on tehty vuosikausia jo ennen sotaa ja pandemiaa.
Vaikka suuri osa inflaatiosta johtuu keskuspankkien omasta rahapolitiikasta, korkojen nosto on varmaan suurelta osin perusteltua. Korkeammat korot ovat myös lähempänä pitkän aikavälin normaalia tasoa.
Suurimpia kärsijöitä koronnostoista ainakin Suomessa ovat asuntovelalliset. Varoitteluista huolimatta asunnonostajat ovat pankkien ja rakennuttajien myötävaikutuksella ottaneet liian suuria asuntolainoja.
Aikaisempina korkean koron aikana asunnonostajien tukena on ollut korkojen verovähennysoikeus. Nyt sitä ei enää ole.
Keskusta on väläytellyt mahdollisuutta palauttaa tätä vähennysoikeutta takaisin. Ajatus on monien asiantuntijoiden taholta laajasti tuomittu. Perusteena on ollut valtion kustannusten nousun lisäksi se, että vähennys suosisi liikaa omistusasunnon ostajia verrattuna vuokralla asumiseen.
Jälkimmäinen peruste on aiheeton. Paljon suurempi tuki sekä kokonaiskustannuksiltaan, että perhekohtaisesti menee vuokra-asujille asumistuen muodossa.
Vuokralaisten etuna on myös vuokranantajien oikeus vähentää sijoituksiin ottamiensa lainojen korot ja jopa vähentää pääomavastikkeet vuokraamiensa osakkeiden vuokratuotoista.
Asuntolainakorkojen verovähennysoikeus olisi asumismuotojen tasapuolisuuden nimissä ja asuntojen pakkomyyntien välttämiseksi perusteltua palauttaa vaikka edes väliaikaisesti.
Asuntojen pakkomyynnit aiheuttaisivat henkilökohtaisten katastrofien lisäksi merkittäviä haittoja asuntomarkkinoilla. Asuntoja myytäisiin alihintaan pankeille ja sijoittajille. Rikkaat edelleen rikastuisivat ja monet keskituloisetkin asunnonomistajat joutuisivat loppuiäkseen raskaaseen velkavankeuteen.
Vähennyksen kustannusvaikutuksia valtiolle voitaisiin lieventää vuokratukien maltillisella leikkaamisella.
Ps. Itsenäinen keskuspankki on varmaan raha- ja finanssipolitiikan ohjaajana hyvä asia, mutta tuntuu, että senkin toimia voisi ilman paheksuntaa joskus arvostella.
Juhani Vähä-Ruka
eläkeläinen
Kokemäki