Mielipidekirjoituksessaa kokoomuksen Mikael Ropo muistelee vuoden 2014 aikaa, jolloin hän kysyi, mitä tarvitseekaan tapahtua ennen kuin Nato-kysymyksestä voidaan edes keskustella?
Vaalien alla ja tässä tilanteessa, tuotakoon esille se maailmankuva, jossa silloin elimme. Euroopan rauhantila ei ollut järkkynyt. Ukrainan konflikti oli vasta tulossa ja maamme naapurisuhteiden uskottiin olevan kaikin osin hyvällä tolalla.
Suomessa hallitusvaltaa pitävä Jyrki Kataisen (kok.) hallitus avasi rahahanoja Kreikan kautta Eurooppaan. Myytiin myös Fortumin sähköverkot kanadalaiselle Caruna-yhtiölle, vastuullisena toimijana pääjohtaja Pekka Lundmark. Kaupan yhdeksän miljardia euroa haihtuivat savuna ilmaan Saksan Uniper-yhtiön kautta. Kataisen kabinetin ministereistä 11 hävisi muihin tehtäviin, sisäinen puuhastelu ei olisi riittänyt Nato-kysymyksen pinnalle nostamiseen. Näin siis Ropon puolue 2014 vuoden aikana
Taakse jäänyttä aikaa puolustuksellisista näkökulmista pidettäköön viisaana vaitiolona. Puolustuksellista doktriiniamme on viety maanpuolustustamme vahvistaen, ilman Nato-liittoutumaa, kuitenkin sen huomioiden. Venäläiset Mig-hävittäjät ovat vaihtuneet Hornet-monitoimihävittäjiksi, Leopard-taistelupanssarivaunut uudistunein versioin ja mittava tykistön lisä on valmiuttamme.
Nato-liittolaissuhde olisi eittämättä aiheuttanut toimenpiteitä Venäjän taholta. Lähellä Suomen rajaa on Ala-Kurtin moottoroitu jalkaväkidivisioona. Sen tehtävä on sama kuin Josef Stalinilla talvisodan alla: katkaista Suomi Rovaniemen kohdalta.
Niin kauan kuin diplomaattiset keinot ovat mahdollisia, on tämän kaltaiset uhkakuvat pidettävä kaukana.
Suuren Nato-tukikohdan keskittäminen johonkin alueelle on riski. Sen sotilaskalusto on helppo tuhota. Myös energiaverkkomme, tiestömme ja sillat ovat haavoittuvia.
Lentoaseemme on pidettävä hajautettuna, tykistömme ja panssarikalustomme on oltava koulutetuin miehistöin mahdollisen uhkan lähellä.
Ei pidä yliarvioida omaa osaamista ja valmiutta puolustusteollisuuden osalta. Kahden Raumalla valmistetun sota-aluksen tuhoamiseen tarvitaan vain satelliittipaikannuksella otetut koordinaatit ja kaksi lyhyen kantaman ohjusta.
Vielä vuonna 2021 Nato kannatus oli 28 ja nyt yli 80 prosenttia. Venäjän Ukraina-invaasion aikana ulkopoliittinen johtomme on vastuullisesti hoitanut puolustuksellisellista tehtäväänsä armeijan ja ylipäällikkönsä tuella, paremmin tiedoin ja taidoin, kuin kantaa ottavat taivaanrannan maalarit vaalikliseissään.
Markku Tanttinen
Kaupunginvaltuutettu
Korpraali, sattuman armosta
Pori