Suomessa on menossa melkoinen tekoälyvimma. Kuten monen muunkin hypen kohdalla, myös tekoälyn visiot ovat lähteneet laukalle; milloin tekoälyn on ennustettu tuhoavan työpaikkoja, milloin vaikuttavan vaalituloksiin ja niin edelleen. Osassa visioista on toki perää ja tekoälysovelluksia käytetään yrityksissä paljonkin, mutta laajasti katsottuna tekoälyn hyödyntämisessä ollaan vielä lähtötelineissä. Lisäksi tekoälyn käyttö on usein vielä pilottimaista kokeilua.
Lahjakkaat yksilöt keksivät tietysti tekoälysovelluksille käyttöä, mutta laajamittainen tekoälyn hyödyntäminen liiketoiminnassa on kiinni johtamisesta – kuten muunkin teknologian kohdalla. On löydettävä tehokkaasti liiketoimintalähtöiset käyttötarpeet, rakennettava helppokäyttöisiä sovelluksia ja tehtävä niistä palveluita, jotka ovat käytössä 24/7 sekä on yhdistettävä kiiltävä digikuori yrityksen taustajärjestelmiin.
Ja juuri tämän kokonaisuuden johtamisessa on Suomen mahdollisuus.
Suomessa on nimittäin jo pitkään osattu johtaa informaatioteknologiaa ja siihen liittyviä palveluita. Erityisesti suurten yhtiöiden it-johtaminen on Suomessa tyypillisesti jo varsin korkealla tasolla.
Suomessa on paitsi pitkän linjan it-johtajia, laaja palveluntarjoajien markkina, mutta myös esimerkiksi yli kymmenen vuotta kehitetty kaikille avoin ja ilmainen it-johtamisen viitekehys BT-standardi. Ja toki Suomesta löytyy myös lupaavia tekoälysovelluksia rakentavia yrityksiä.
Ero naapurimaihin on tässä suhteessa iso.
Esimerkiksi Ruotsissa yritysten it-johtamisen taso on lähes poikkeuksetta matalampi kuin Suomessa. Kenties ruotsalaisyhtiöillä on mennyt liiketoiminnassa niin hyvin jo pitkään, että tehoja ei ole tarvinnut hakea täysmääräisesti informaatioteknologiasta.
Keskisuurten yhtiöiden tilanne on usein Suomessakin haastavampi; kilpailu osaavista it-ammattilaisista on äärimmäisen hankalaa muun muassa yhtiöiden pienemmän tunnettuuden takia. Toisaalta keskisuurten yhtiöiden toiminta on jo varsin monimutkaista ja usein kansainvälistäkin, mutta resurssit huomattavasti rajallisemmat kuin suurissa yhtiöissä.
Tekoälyyn kannattaa yrityksissä suhtautua samalla innolla kuin muihinkin uusiin teknologioihin. Olennaista on löytää sen tekoälylle liiketoiminnalliset hyödyt ja käyttökohteet sekä johtaa kehitystä systemaattisesti eteenpäin – pelkällä teknologialla ei vielä pitkälle päästä.
Kaikkialla osataan kyllä rakentaa lennokkaita mielikuvia, innostusta ja kiiltäviä ulkokuoria tekoälyn ympärille, mutta Suomella on mahdollisuus profiloitua paikkana, jossa tekoälystä saadaan aikaan kasvaa kassavirtaa ja konkreettista liiketoimintahyötyä.
Juho Nevalainen
teknologiajohtaja
Sofigate