Ensin kiitokset valtuutettu Markku Tanttiselle aiemmin kaatuneen Ahlaisten Lammin kaavahankkeen taustojen tuomisesta julkisuuteen. Toteutuessaan kyseinen kaava olisi mahdollistanut Ahlaisten, Uksjärven, Lampinjärven sekä myös Pomarkun Isojärven maiseman pilaamisen valtavilla tuulivoimaloilla, muista haitoista puhumattakaan.
Asia on taas ajankohtainen, kun A.Ahlström Kiinteistöt Oy ja Satawind Oy käynnistivät uuden Ahlaisten Lammia koskevan osayleiskaavaprosessin. Tuulivoimaloita on kaatuneen kaavan tapaan myös nyt 14, mutta korkeus on kasvanut 30 metriä. Tavoitteena on nyt 250-metriset voimalat. Vertailun vuoksi: Näsinneulan näkötornin huippu on 168 metrissä ja yläkerran näköalaravintola vain 124 metrin korkeudessa.
Yleiskaavoituspäällikkö Kirsi-Maria Viljasen mukaan kyse on uudesta prosessista, vaikka esillä oleva kaavan osallistumis- ja arviointisuunnitelma tuntuukin vanhan lämmittämiseltä. Suunnitelmassa esitetään lähes 10 vuotta vanhoja luontokartoituksia, joita itse tekijätkin pitivät silloin osin puutteellisina. Usean muun asian lisäksi myös nämä puutteet sisältyivät korkeimmalle hallinto-oikeudelle tehtyyn valitukseen, vaikka KHO kaatoi kaavapäätöksen heti ensimmäiseen valitusperusteeseen eli jääviyskysymykseen.
Satawind Oy:n Jussi Kokkilan mukaan (SK 17.2.) hankkeet venäläisten kanssa eivät olleet erikoisuus ja ne olivat jopa tavoiteltuja. Miksi siis vuodesta 2013 alkaen aina 26.1.2018 SK:n artikkeliin asti vakiovastaus ”pöytälaatikkoyhtiö” Satawindin taustoja koskeviin kysymyksiin oli, ettei yhtiö toimi kenenkään bulvaanina?
Lisäksi mietin, miksi Satawindin pääomistajan Igor Pavlovin Olanco Oy:n 2020 yhtiökokouksessa puolta osakekannasta edusti Pavlovin esimies eli RAO Nordic Oy:n toimitusjohtaja. Johtiko Satawindin omistusketju ehkä Venäjän Federaation hallitsemaan RAO UES:iin asti? Eivätkö Porin valtuutetut ja asukkaat sekä varsinkin maanomistajat olisi ansainneet avoimuutta jo aiemmin?
Kummastelen samaa kuin Tanttinen (SK 18.2.): miksi Technip ei Lammin 14 voimalan aiesopimuksen jälkeen uutisoinut muista maatuulivoimaloiden rakentamishankkeista ennen myyntiään. Mäntyluodon telakkahan olisi Kokkilan (SK 17.2.) mainostamilla referenssikohteilla ja Ahlaisten Lammin hinnoitteluperusteita käyttäen mitä ilmeisimmin hallinnut Suomen ja Pohjois-Ruotsin tuulivoimalamarkkinoita.
Eräs toinen satakuntalainen yhtiö ei pystynyt hinnoittelemaan edes tuulivoiman runkoja kannattavasti ulkomaista tarjontaa vastaan. Kokkilan (SK 17.2.) esittämä varsinaisten voimaloiden valmistus Tecnipillä yllätti keskittyneillä tuulivoimaloiden valmistajamarkkinoilla. Viime vuosina voimalavalmistajat ovat lähinnä saneeranneet ja nyt vuorossa on voimaloiden romahtaneen laadun parantaminen.
En ole huolissani Porista investointikohteena, kun toimitaan avoimesti sekä luodaan todellisia työpaikkoja porilaisille heidän elinympäristöään heikentämättä.
Jukka Mäkinen
hanketta seurannut vapaa-ajan asukas
Pori