Satakunta on teknologiamaakunta. Teknologia on matematiikkaa. Suomi on vihreän siirtymän edelläkävijöitä. Vihreä siirtymä on matematiikkaa. Datatalous on EU:n digitalisaatiostrategian keskiössä. Datan hyödyntäminen on matematiikkaa.
Samaan aikaan, kun yhteiskunta tarvitse lisää matematiikan osaajia, suomalaisten lasten ja nuorten matematiikan taidot heikkenevät. Vuonna 2012 15-vuotiaat suomalaiset olivat Pisa-tutkimuksen mukaan matematiikan taidoissa OECD-maiden toiseksi parhaita. Seuraavissa mittauksissa sijaluvut olivat 6, 12 ja 13, ja vuonna 2018 pudottiin sijalle 16. Seuraavia joulukuussa julkistettavia tuloksia odotetaan kauhun sekaisin tuntein.
Valitettavasti peruskoulu ei tasaa eroja matematiikan taidoissa, päinvastoin. Metsämuurosen (2017) tutkimuksen mukaan heikkojen osaaminen ei nouse ja osaamisen keskitaso on alentunut.
Tuore Laura Niemen (2022) yhdentoista vuoden seurantaan pohjautuva väitöstutkimus osoitti taitekohdan ajoittuvan 3. luokalle. Oppilaan oli mahdollista yltää matematiikan parhaaksi osaajaksi, vaikka hän menestyi kolmannen luokan kokeessa keskitason mukaisesti tai sitä heikommin. Taitotaso näytti kuitenkin vakiintuvan kuudennelle luokalle tultaessa. Alaluokilla monella oppilaalla on siis piilotettua matemaattista potentiaalia, joten kaikkia oppilaita tulisi kohdella potentiaalisina menestyjinä.
Tutkimusten mukaan yhtenä selittävänä tekijänä on inkluusio. Aihe on poliittisesti arka. Inkluusio tarkoittaa muun muassa sitä, että erityistä tukea tarvitsevat opiskelevat yleisopetuksen luokissa ja saavat riittävän määrän tukea oman lähikoulun yleisluokassa.
Marja Holmin (2021) väitöstutkimus osoitti, että inkluusioluokassa toteutettu matematiikan erityisopetustuki aiheutti tukea tarvitseville enemmän negatiivisia tunteita kuin erityisopetusluokassa opiskeleminen.
Tutkimuksen mukaan matematiikka-ahdistus levisi inkluusiossa myös muihin luokassa opiskeleviin. Niemen tutkimus osoitti, että inkluusio-opetuksessa parhaiten menestyvät oppilaat jäivät helposti oman onnensa nojaan.
Lahjakkuusprofessori Kari Uusikylän tutkimusten mukaan lahjakkaat oppilaat menestyvät koulussa harvoin kykyjensä edellyttämällä tavalla, sillä nykyinen luokkaopetus ei suosi lahjakkaita oppilaita.
Aino Saarisen (2020) väitöstutkimuksessa esitettiin lisää selittäviä tekijöitä oppimistuloksien laskuun: itseohjautuvuutta vaativat oppimismenetelmät ja digitaalisten oppimateriaalien käyttö.
Saarisen mukaan Suomessa alettiin ihannoida koulujen arkkitehtuuria ja uusia hienoja avotiloja. Kuitenkin tutkimusten mukaan ne vähentävät kasvokkaista vuorovaikutusta, lisäävät fysiologisia stressitasoja ja heikentävät suoritusta. Kasvatustieteen eliitti kyseenalaisti Saarisen tutkimustulokset (Suomen Kuvalehti 2022).
Niemen mukaan lapsen menestymiseen oli selkeä peruste: kodin keskimääräistä positiivisempi asenne ja kannustavampi ilmapiiri matematiikkaa kohtaan. Myös parhaiden osaajien kehittymiselle löytyi peruste: opetusratkaisuissa heidät huomioitiin ja he saivat koulussa keskustella tehtävien ratkaisuista muiden oppilaiden kanssa. Tämä huomio vielä vahvistui tyttöjen kohdalla.
Olen sekä murheellinen että iloinen. Murheellinen, koska Länsi-Porin yläkoulu ei saanut viimeksi täyteen luonnontieteen erityislinjaa. Iloinen, koska raumalaiset 7.-luokkalaiset ovat pärjänneet Satakunnan matematiikkakilpailussa erinomaisesti. Esimerkiksi vuonna 2021 27 palkitusta 13 oli raumalaisia, ja 1. ja 3. sija menivät myös raumalaisille. Raumalaisissa kodeissa lienee matematiikkaa kohtaan kannustava ilmapiiri.
Toivoisin, että Satakunnan opetustoimet hakisivat aktiivisesti ratkaisuja luonnontieteiden opetuksen vahvistamiseksi, koska matematiikan alamäki on Satakunnan alamäki. Toimenpiteet tulisi faktojen perusteella aloittaa alakoulun 3. luokalta. Uskon, että maakuntamme teknologiayritykset olisivat toimenpiteitä tukemassa. Olen myös itse käytettävissä tässä työssä.
Cimmo Nurmi
tutkimuksen vararehtori, Samk