Työt ja töiden tekemisen tapa ovat jatkuvassa muutoksessa. Maailma muuttuu kiihtyvään tahtiin yhä hektisemmäksi ja samalla sirpaleisemmaksi. Tämä heijastuu myös työelämään ja sen ilmiöihin: varmuutta valmistumisen jälkeisestä työpaikasta ei ole, puhumattakaan pysyvästä työsuhteesta. Tarjolla on nyt myös töitä, joista kukaan ei vielä muutamia vuosia sitten ollut kuullutkaan. Yhä useampi joutuu tänä päivänä myös työllistämään itse itsensä yrittäjänä – halusi sitä tai ei.
Muuttuvalla työn kentällä on luonnollista, että työtä ei enää haluta nähdä pelkkänä toimeentulon lähteenä. Työltä etsitään myös uudenlaista merkityksellisyyttä, sen toivotaan edustavan itselle tärkeitä asioita ja se yritetään sovittaa lähemmäs omia arvoja ja kiinnostuksen kohteita.
Nuoret työikäiset toivovat yhä useammin työelämältä muun muassa itsenäisyyttä, vaikutusmahdollisuuksia työn sisältöön ja siihen, miten työtä tehdään sekä mahdollisuuksia hyödyntää omia henkilökohtaisia vahvuuksiaan.
Mainitut nuorten työikäisten toiveet työlle liittyvätkin tietynlaiseen inhimillisyyteen: työn sisältö ja työn tekemisen tapa halutaan sovittaa muun elämän lomaan. Samalla toiveissa on myös, että työssä on työn tekemisen kannalta edulliset olosuhteet.
Tätä ei pidä tulkita työn arvostuksen laskuna tai nuorten työikäisten laiskuutena, sillä sitä se ei ole. Ennemminkin tällaisia työelämään kohdistuvia toiveita, jotka ovat lähtöisin laajemmista muutoksista yhteiskunnassa ja työelämässä, tulisi tarkastella avoimessa, positiivisessa valossa.
Yksi toimiva keino tuen ja uusien näkökulmien tarjoamiseen, kun toiveissa on sovittaa yhteen henkilökohtaiset työelämätavoitteet ja uran rakentaminen, on mentorointi, jonka suosio on viime vuosina ollut kasvusuunnassa.
Mentoroinnissa on kyse ammatilliseen kehittymiseen tähtäävistä luottamuksellisista keskusteluista erikseen tehtävään valitun mentorin ja mentoroitavan, eli aktorin, välillä. Mentorointi on siis keskustelevaa vuorovaikutusta, jossa mentorilla ja aktorilla on omat roolinsa, mutta ne ovat tasavertaiset toisiinsa nähden.
Parhaimmillaan mentorointiprosessi lisää aktorin itsetuntemusta ja kirkastaa kuvaa omasta tulevaisuuden työurasta. Mentorille se puolestaan antaa uutta ymmärrystä ja uudenlaisia näkökulmia.
Mentoroinnin edut uraansa aloittavalle nuorelle aikuiselle korostuvatkin erityisesti näinä työelämämurroksen aikoina, jolloin keskustelu koulutuksesta ja työelämästä ja niiden jatkuvista muutoksista ja vaikutuksista käy vilkkaana myös mediassa.
Mentorin on mahdollista tukea aktorin urakehitystä omalla, laajemmalla ymmärryksellään työelämästä. Tällöin myös työelämäilmiöt asettuvat omiin uomiinsa ja suhteutuvat todellisiin käytännön työelämävaikutuksiin.
Työelämää ravisuttavien muutosten keskellä on tärkeää, että urapolkuaan rakentaville nuorille aikuisille voidaan tarjota, heidän niin halutessaan, riittävästi henkilökohtaista keskustelevaa tukea. Omien toiveiden, tavoitteiden ja arvojen kirkastaminen työelämään liittyen esimerkiksi mentoroinnin avulla ei auta ainoastaan tukemaan oman paikan löytämistä työelämästä, vaan sillä on myös laaja-alaisempaa positiivista vaikutusta työssäjaksamiseen ja työelämässä pysymiseen, joista usein kannetaan huolta yhteiskunnan tasolla.
Jonna Koivisto
johtamisen lehtori, SAMK
mentori, Suomen Mentorit ry
Pori
Janina Saari
YTK, sosiologia
Ulvila