Metsänomistaja, joka hoitaa metsiään ja myy puuta silloin, kun hyvä metsänhoito sitä edellyttää, on suomalaisen hyvinvointiyhteiskunnan sankari. Miksi näin?
Kun metsänomistaja myy kuitupuuta sadalla eurolla korkealaatuisen kotimaisen sellun tekoon, niin se muodostuu jalostusketjussa noin 2 000 euroksi. Tästä euromäärästä valtio ja kunnat saavat verotuloina 700–800 euroa.
Suomessa kasvoi runkopuuta 1970-luvun alussa noin 1 500 miljoonaa kuutiometriä. Tällä hetkellä runkopuun määrä on 2 500 miljoonaa kuutiometriä eli 67 prosenttia enemmän. Ja sama meno tulee jatkumaan tulevaisuudessakin, koska Suomen metsistä korjataan teollisuuden käyttöön noin 80 prosenttia metsiemme vuotuisesta kasvusta.
Suomen metsien hoito on kaikilla mittareilla mitattuna maailman parasta. Tämä perustuu korkealaatuiseen metsäntutkimukseen sekä siihen, että meillä on satavuotinen tieto metsiemme kehityksestä.
Valtakunnan metsien inventointia on tehty koko tuon ajan. Suomen metsien hoito ja käyttö perustuvat hyvän metsänhoidon suosituksiin, joita päivitetään jatkuvasti muuttuvat olosuhteet huomioiden.
Nämä muuttuvat olosuhteet eivät johdu siitä, miten metsiä on käsitelty, vaan siitä, miten luonto muuttuu. Näistä muutoksista merkittävimpiä ovat vähälumiset talvet, lisääntyneet myrskyt ja puun tuholaisten lisääntyminen.
Muutokset luonnossa ovat jatkuvia. Sen olen itsekin havainnut noin 50-vuotisen metsämiesurani aikana. Jotkut eläin- ja eliölajit ovat lisääntyneet ja jotkut vähentyneet. Kukaan ei varmaan pysty sanomaan, mikä olisi noiden lajien oikea suhde.
Avohakkuut tuomitaan usein luontoa köyhdyttävänä toimenpiteenä. Tutkimukset osoittavat kuitenkin aivan muuta.
Avohakkuualueella on paljon enemmän lajeja kuin metsässä ennen hakkuuta. Ja kun mietitään koko metsän keskimääräistä 70–80 vuoden kiertoaikaa, ero kasvaa entisestään avohakkuun eduksi.
On kuitenkin huomattava, että avohakkuita tehdään vuosittain vain noin 0,5 prosentilla metsäpinta-alasta. Valtaosa hakkuista on harvennushakkuita. Lajistoa on muuttanut myös maatalous ja yhä lisääntyvä maan käyttö rakentamiseen.
Puuta jalostava metsäteollisuus on investoinut Suomeen merkittävästi viimeisen kymmenen vuoden aikana ja investoi edelleen. Meille satakuntalaisille tutuin investointikohde on Rauman saha, joka on maailman nykyaikaisin.
Kaikki puu näille puuta jalostaville laitoksille hankitaan sertifioiduista metsistä. Sertifioinnilla puun ostajat ja myyjät ovat sitoutuneet ottamaan huomioon sellaiset seikat, joilla lisätään muun muassa metsien monimuotoisuutta.
Valistuneet metsässä liikkujat huomaavat ja tiedostavat nämä monimuotoisuuden indikaatit. Sellaisia ovat muun muassa riistatiheiköt, tekopökkelöt, metsään jätetyt isot haavat ja vähälukuiset lehtipuut sekä lahopuut.
Eduskuntavaalit ovat ovella. On tärkeää, että seuraavan hallituskauden päättäjät ymmärtävät metsien hoidon ja käytön sekä puun jalostuksen merkityksen maamme hyvinvoinnille. Suomi seisoo edelleen puujaloilla.
Rauno Numminen
metsätalousyrittäjä ja metsätalousneuvos
Eurajoki
”Sertifioinnilla puun ostajat ja myyjät ovat sitoutuneet ottamaan huomioon sellaiset seikat, joilla lisätään muun muassa metsien monimuotoisuutta.