Katselin A-studiota, jossa Leena Meri ja Elina Valtonen väittelivät työperäisestä maahanmuutosta. Jäin miettimään, miksi aiheesta kriittinen keskustelu on vaikeaa ilman, että lyödään ihmisvihamielisen leima, kuten Valtonen ohjelmassa teki.
Perussuomalaisten linja työperäiseen maahanmuuttoon on selvä: ei vastusteta työperäistä maahanmuuttoa, kunhan palkalla tulee toimeen. Eihän siinä ole mitään järkeä, että palkan ollessa pieni joutuu valtio maksamaan merkittävän osan palkasta sosiaaliturvana.
Tällainen työllisyys tulee valtiolle kalliiksi, mutta se toki vasta kalliiksi tuleekin, jos maahan tullaan olemaan kokonaan sosiaaliturvan varassa ilman aikomustakaan työllistymisestä.
Erityisasiantuntijat esimerkiksi IT-alalta ja korkeakoulututkinnon suorittaneet työntekijät ovat varmasti tervetulleita, mutta he ovat haluttuja muuallekin maailmaan, eikä Suomi välttämättä ole houkuttelevin vaihtoehto korkean verotuksen ja korkeiden elinkustannusten johdosta. Ehkei kylmä ja pimeä talvikaan houkuttele.
Työ- ja elinkeinotoimistoissa ja kuntakokeiluissa oli vuoden -22 joulukuun lopussa 260 400 työtöntä työnhakijaa. Näistä työnhakijoista oli ulkomaiden kansalaisia 37 100, joista noin 27 000 oli EU- tai Eta-maiden ulkopuolelta.
Ensisijaisesti Suomen työvoimapulaan pitäisi yrittää löytää tekijät tuosta 260 400 isosta työttömien reservistä ja opintonsa päättävistä ja ammattiinsa valmistuvista nuorista.
Valtion taloudellisen tutkimuskeskuksen lausunnossa eduskunnan valtionvarainvaliokunnalle 10/2022 todettiin, että korkeakoulutettujen henkilöiden maahanmuutto voi sen tuomien verotulojen kasvun kautta osaltaan auttaa julkisen sektorin kroonisen alijäämän umpeen kuromisessa. Kuitenkin VATT:n näkemyksen mukaan mahdollisesti jatkuvaan työvoimapulaan pitää ensisijaisesti hakea ratkaisuja kotimaisen työvoiman mobilisoinnista ja työnteon vastaanottamiseen voimakkaasti kannustavasta työvoimapolitiikasta.
Ansiosidonnaisen työttömyysturvan porrastaminen on perussuomalaisten esiintuoma yksi mahdollinen keino kannustaa työnhakuun nykyistä aktiivisemmin. Tällöin ansiosidonnainen työttömyysturva olisi alussa korkeampi kuin lopussa. Lopussahan tutkimustiedon mukaan havaitaan työllistymispiikki.
Ammateissa, joissa on paljon ylitarjontaa, pitäisi vauhdittaa kouluttautumista työvoimapula-ammatteihin. Nuoria kouluihin hakeutuvia pitäisi myös ohjata jo kouluissa ja kotona hakeutumaan aloille, missä työllistyy. Mikä järki on lukea itsensä työttömyyskortistoon?
Yliopistojen ja korkeakoulujen kuten ammatillisenkin koulutuksen täytyisi tuottaa ihmisiä työelämän tarpeisiin.
Suomessa on työnteon kannattavuusongelma. Meillä on ankara ansiotuloverotuksen progressio ja lisätuloista menevä korkea marginaaliveroaste, mitkä tekevät usein työllistymisen kannattamattomaksi. Pitäisikö ansiotuloverotusta keventää kaikilla tulotasoilla?
Tiina Stenman
kaupunginvaltuutettu, eduskuntavaaliehdokas (ps.)
Pori