Iltalehdessä (11.2.) Veera ja Vilhelmiina kertoivat omista kokemuksista siitä, miten ulosotto on vaikuttanut elämään. Asiaa kommentoi myös hallintovouti Riina Tammenkoski.
Hyvä tarina, mutta omat kokemukseni ulosoton vaikutuksesta elämiseen ovat vain ja ainoastaan negatiivisia. Oman ulosottoviranomaisen kanssa keskustelu on aina ollut umpikuja, mitään akuuttia helpotusta vaikeisiinkaan tilanteisiin ei ole herunut milloinkaan. Dialogi on ollut vähintäänkin töykeää ja informaatio eri tilanteista heikkoa tai olematonta.
Mielestäni ulosotolla on liikaa valtaa ja oikeuksia päättää, mikä on tarpeeksi painava syy esimerkiksi ulosoton rajoittamiseen tai vapaakuukausiin. Vapaakuukaudet kuuluisivat mielestäni jokaiselle ulosoton asiakkaalle riippumatta tilanteesta. Vapaakuukaudet olisivat monellekin erinomainen motivaattori työssäkäyntiin, mutta niiden saaminen nykyperusteilla on lähes mahdotonta.
Nyt kun olen pitkän prosessin jälkeen päässyt velkajärjestelyyn, asiat ovat hieman helpottuneet, vaikkakin järjestelyyn on liittynyt aivan liikaa taistelua omien lakiin perustuvien oikeuksien puolesta ja perintäyhtiöiden velallista kohtaan tekemää kiusantekoa.
On väärin, että velkojat voivat pyörittää vuositolkulla velkaansa ulosoton rattaissa ja tällä tavalla kerryttää perintä-, käsittely- sekä oikeuskuluja satoja ellei tuhansia euroja velallisen maksettavaksi ilman, että varsinainen velan pääoma pienenee senttiäkään monen vuoden ulosotonkaan aikana.
Toinen kummallinen ilmiö on haamulaskut, eli perintäyhtiö laskuttaa nollapääomalla olevaa velkaa. Maksat vain silkkaa perintäkulua, vaikka varsinainen lasku on maksettu tai vanhentunut.
Perintä ja ulosotto ovat melkoinen byrokratian mörkö, joka kaipaa kipeästi uudistusta, enemmän velallisen oikeuksia huomioon ottavaa ja varsinaisen velan nopeaan maksuun perustuvaa lainsäädäntöä.
Perintäyhtiöt saavat tehdä miltei mitä haluavat ilman, että heitä kukaan haastaa oikeudenmukaisempaan toimintaan. Aluehallintovirasto puuttuu törkeimpiin tapauksiin, mutta sen varoitukset ja nootit ovat useimmiten yhtä tyhjän kanssa.
Ulosottolaitoksen toimintaa olisi syytä myös alkaa uudistamaan. Kekkosen aikainen salamyhkäinen kahden lauseen dialogi asiakkaan kanssa ei ole millään tasoa tätä päivää.
Valtion laitoksena toiminnan pitäisi olla oikeudenmukaista, hyvät virkamiestavat täyttävää, informoivaa ja läpinäkyvää.
Teemu Tuominen
Pori