Satakunta on tunnetusti lihansyöjien paratiisi. Satakunnan Kansan uutispäällikkö Juha Luotolakin kirjoitti joulun alla kolumnissaan "Mitä olisikaan joulu ilman kinkkua?" siitä, miten kinkun paisto on yksi joulun hienoimmista rutiineista. Hän hämmästeli jälkeenpäin, millaisen somemyrskyn oli saanut aikaiseksi.
Maa- ja metsätalousministeriö on valmistellut hallitusohjelman mukaisesti kansallista ilmastoruokaohjelmaa. ”Ilmastokestävyyden lisääminen edellyttää keskimääräisen lihankulutuksen vähentämistä, ja jo maltillisella muutoksella kohti kasvispainotteisempaa ruokavaliota voidaan vaikuttaa sekä terveyteen että ilmastoon.”
Heitin sanan maltillinen romukoppaan ja päätin sekasyöjänä kokeilla radikaalia muutosta ja kokeilla kuukauden ajan, miten kasvisruokavalion noudattaminen onnistuu. Voisiko minusta tulla ilmastoruokaohjelman mukainen ruokaritari, joka olisi valmis kyseenalaistamaan ruokailurutiinejaan ja luopumaan lihapullista ja perjantain pihvilounaasta.
Tammikuu on haasteiden luvattua aikaa ja löysinkin muutokselle kivan työkalun Oikeutta eläimille -järjestön lanseeraamasta vegaanihaasteesta, johon oli ilmoittautunut yli 20 000 henkilöä. Ilmoittauduin haasteeseen, sain jopa oman tutorin, johon olla yhteydessä. Päivittäin sähköpostiin puski vegaanihaasteen järjestäjiltä erilaisia ruokailuvinkkejä ja webinaari-kutsuja. Facebook-ryhmässä jaettiin ruokavinkkejä, joista useampaa kokeilin.
Tammikuun alku oli tuskaista, kauppareissuista Harjavallan marketeissa tuli pitkiä. Ensimmäistä kertaa seilasin kaupan käytävillä käyden nyt kaikki hyllyt läpi selaten lukuisten tuotteiden tuoteselosteita läpi. Apuna oli kännykkäsovellus vegaanihaasteen vegeskanneri, jolla sai tuotteen viivakoodin avulla selvitettyä, sopiiko kyseinen tuote vegaaniruokavaliota noudattavalle
Kaikista kolmesta kauppaketjusta (Lidl, K-Market, S-Market) löytyi kyllä täytettä ruokapöytään, nopeasti oppi löytämään ne vegehyllyt.
S-marketin tuotteiden hintakylteissä oli fiksusti L:n ja G:n lisäksi merkitty vihreällä V, joka kertoi tuotteen sopivan vegaaniruokavalioon. Näitä vihreitä V-kirjaimia sitten metsästelin kaupan hyllyiltä, ja monta kivaa yllätystäkin löytyi muun muassa jäätelöiden pakastearkusta ja karkkihyllystä.
K-Marketissa merkinnät olivat puutteellisemmat, mutta annoin tästä kauppiaalle palautetta. Hän lupasi petrata merkintöjä, ja näin tapahtuikin. Lidlistä taisin löytää eniten syötävää, tutustuin esimerkiksi vegaaniseen pizzaan, jonka yllätyksekseni voi valmistaa ilman massiivista juustokerrosta.
Työpaikkaruokalan tarjonnan Suurteollisuuspuiston Amica-ravintolassa unohdin kuukauden ajaksi. Vegaaniruokavaliota noudattavalle viikon ruokalistalta löytyi peruna, riisi ja ketsuppi, niillä ei lounasta koostettu.
Kaiken kaikkiaan hieno kokemus. Maistelin ensimmäistä kertaa nyhtökauraa ja monia muita ruokia. Osasta pidin ja osa jäi siihen yhteen kertaan, mutta sain haasteen avulla monipuolistettua ruokavaliotani.
Rutiinien kyseenalaistaminen kannattaa, suosittelen tätä sille kinkkua pureskelevalle Luotolallekin.
Jouni Mäkelä
Harjavalta
