Peruskoulussa perusasiat kunniaan – suomalaiset lapset käyvät koulua vähemmän kuin moni muu lapsi Euroopassa

Kirjoittajat toivovat enemmän resursseja perusopetukseen.

10.2. 21:01

On ollut ilahduttavaa huomata, että koulutus on herättänyt viime aikoina paljon julkista keskustelua. Suomalaisten nuorten oppimistason laskusta ja verrokkimaita vähäisemmästä koulutustasosta on syytäkin olla huolissaan.

Laskeneiden oppimistuloksien syitä on etsitty milloin älypuhelimista, milloin yhteiskunnan ilmapiiristä.

Vähemmälle huomiolle on jäänyt se, että Suomessa koulutukseen panostetaan suhteessa vähemmän kuin esimerkiksi Ruotsissa. Vuonna 2018 oppilaskohtaiset menot perusasteella olivat Suomessa noin 8 000 euroa, mutta Ruotsissa yli 10 000 euroa.

Taloudelliset tekijät vaikuttavat siihen, millaiset ovat ryhmäkoot ja onko erilaisille oppijoille mahdollisuus tarjota juuri heille sopivia avun keinoja. Toisille tukea tarvitseville riittää tukiopetus silloin tällöin, toinen tarvitsee erityisopettajaa, kolmas pienryhmää, neljäs koulunkäynninohjaajaa ja viides joustavaa perusopetusta.

Huomata tulisi myös se, että suomalaiset lapset käyvät koulua ylipäänsä vähemmän kuin moni muu lapsi Euroopassa. Suomessa voi oppitunteja olla peruskoulun aikana jopa yli 1 000 vähemmän kuin EU-maissa keskimäärin. Opetuksen määrä yhdistettynä muun muassa vähenevään lukemiseen eivät voi olla vaikuttamatta lasten ja nuorten oppimiseen. Lopputulos näkyy heikompana perusasioiden osaamisena. Monen arkisen asian hoitaminen aikuisuudessa vaikeutuu, jos nämä perusasiat eivät ole hanskassa.

Koulutuksen tulevaisuudesta puhuttaessa kysymys on totta kai myös muusta kuin rahasta. Raha yksin ei ratkaise haasteita.

Viimeisten 10–15 vuoden aikana on kouluihin tuotu kasvamassa määrin enemmän yritysmaailmasta tuttuja oppeja, kuten avoimia tiloja ja itseohjautuvuutta. Lisäksi opetuksen tavoitteita on jatkuvasti lisätty antamatta siihen kuitenkaan lisää aikaa. Kokemukset eivät ole olleet pelkästään onnistuneita. Nyt tarvitaankin paluu takaisin perusasioiden äärelle.

Suomessa ei tarvita (taas) suuria muutoksia, vaan työrauha kouluihin, jossa annetaan tilaa opettajille tehdä työtä, johon he ovat saaneet koulutuksen. Lisäksi tulee huomio kääntää siihen, että peruskoulun tavoitteena tulee oikeasti olla perustaitojen hankkiminen ja yleissivistyksen perustan rakentaminen.

Osaamista voi syventää sitten muilla koulutusasteilla ja myöhemmin elämässä. Se ei kuitenkaan onnistu, mikäli peruskoulu ei lunasta sille asetettuja tavoitteita.

Lisäksi koulujen ja kotien yhteistyön merkitys on suuri. Opettajien työtä tukevat vanhemmat, jotka kannustavat – ja välillä patistavat – lapsia oppimiseen ovat äärimmäisen tärkeässä roolissa. Kasvatustyö on meidän kaikkien yhteispeliä. Tällä reseptillä olemme aiemmin nousseet koulutuksen kärkimaaksi ja sillä siinä onnistumme myös tulevaisuudessa.

Ari Reunanen

historian ja yhteiskuntaopin opettaja

Eura

Anu Lähdeniemi

luokanopettaja

Rauma

Seuraa ja lue artikkeliin liittyviä aiheita

Tietoa ei ole vielä lähdetty hakemaan

Mainos

Tuoreimmat tähtijutut