Venäjän hyökkäys Ukrainaan on vaikuttanut laajasti yhteiskuntaan lähes vuoden ajan. Yhtenä sodan seurauksena sulkeutui raja venäläisen metsätalouden ja -teollisuuden ylijäämänä pitämän koivukuidun ja sahojen sivutuotteiden tuonnille.
Lähes yhdessä yössä tapahtunut muutos on kohdistanut suomalaisen metsäteollisuuden puunhankinnan entistä voimakkaammin kotimaahan. Venäjältä tullutta osuutta, joka on ollut noin 10 prosenttia Suomen tehtaiden puunkäytöstä, on lähdetty korvaamaan kotimaisista, yksityisten metsänomistajien metsistä kestävästi hankittavalla puulla.
Luonnonvarakeskuksen (Luke) julkaiseman Kasvihuonekaasuinventaarion ennakkotietojen myötä metsäkeskustelu on vellonut hiilinielujen ja hakkuiden ympärillä. Metsät sitovat edelleen merkittävän määrän hiilidioksidia, 8,4 miljoonaa tonnia vuonna 2021, mutta eivät yhtä paljon, kuin muu maankäyttösektori kokonaisuudessaan tuottaa päästöjä.
Metsien kasvun hidastumiseen on monta syytä: ikääntyneet männiköt, jotka eivät enää kasva nopeasti, kuivuus ja jopa hyvä käpyvuosi, joka on saanut puut kohdistamaan kasvun käpyihin rungon sijaan. Nämä yhdessä kasvaneiden hakkuiden kanssa ovat pienentäneet metsien hiilinieluja.
Metsäteollisuus käyttää puuta arkisten tuotteiden raaka-aineiden valmistukseen, kuten sahatavaraan, pakkausmateriaaleihin, uusiutuvaan dieseliin tai sähköön ja lämpöön. Monet näistä korvaavat fossiilisia ja hiilidioksidi-intensiivisempiä tuotteita. Tuotteiden substituutio- eli fossiilisia päästöjä korvaava vaikutusta ei huomioida millään tavoin, kun hiilinieluja lasketaan. Ainoastaan tuotteisiin niiden elinkaaren aikana sitoutunut hiili on mukana laskelmissa. Hyvin hoidetut metsät kasvavat nopeammin ja tuottavat enemmän tukkipuuta, samalla ne pysyvät hiilinieluina läpi kiertoaikansa.
Talousmetsissä on kriittistä, niin luonnon itsensä kuin metsätaloudenkin kannalta, huolehtia luonnon monimuotoisuudesta. Parhaita käytännön toimenpiteitä, joilla luonnon monimuotoisuutta voidaan lisätä jokaisen metsänomistajan metsissä, ovat lahopuun ja lehtipuiden lisääminen.
Metsäteollisuus on valtiolle aluepolitiikkaa, joka tuo yhteiskunnalle tuottoja. Puunkorjuu, puunkuljetus ja eri metsätalouden tehtävät mahdollistavat toimeentulon vähemmän asutuilla alueilla. Monessa pienemmässä pitäjässä on ruokakauppa ja metsäyhtiön toimisto – UPM:n tapauksessa pelkästään yhtiön läntisellä hankinta-alueella 35 kappaletta – siitä riittää Porin ja Tampereen lisäksi hieman pienempiinkin metropoleihin.
Metsätalouden yhteiskunnalle tuottamien varojen lisäksi sen tuottamilla tuloilla on iso merkitys monelle metsänomistajalle, joita Suomessa on noin 600 000. Suomessa on paljon metsänomistajia, joille metsänomistus tuo yksin leivän pöytään tai jotka rahoittavat puukaupoilla maatilansa investointeja. Mikäli metsien hyödyntämistä rajoitettaisiin merkittävästi, olisi tällä iso merkitys suomalaiseen talouteen ja suomalaisten huoltovarmuuteen.
Hakkuiden rajoittaminen Suomessa pelkästään yksittäisen vuoden hiilinielulaskennan tulosten tai kabinetissa poliittisesti sovitun tavoitteen vuoksi ei kasvata hiilinieluja – ei etenkään maailmanlaajuisesti.
Sen sijaan on oleellista, että oikea-aikaisilla metsänhoitotoimenpiteillä varmistetaan paras mahdollinen metsän kasvu ja hiilidioksidin sitominen ja huomioidaan luonnon monimuotoisuus myös talousmetsissä. Näin toimien torjumme ilmastonmuutosta, turvaamme luonnon monimuotoisuutta ja mahdollistamme yhteiskuntamme ylläpidon.
Rauli Karppinen
aluejohtaja, läntinen alue
UPM Metsä