Porin kaupunginvaltuuston kokouksessa käsiteltiin kaupungin hyvinvointisuunnitelmaa 2025. Hyvinvointisuunnitelman painopisteiksi on valittu viisi kohtaa, mielen hyvinvointi, liikkuminen, terveelliset elämäntavat, osallisuus ja aktiivisuus sekä turvallinen ja viihtyisä ympäristö.
Hyvinvointisuunnitelman painopisteet ovat kuin suoraan lukion terveystiedon tunneilta.
Entistä suurempi joukko taistelee mielenterveysongelmien ja tuki- ja liikuntaelinsairauksien kanssa. Työkyvyttömyyseläkkeelle, erityisesti kuntoutustuelle, siirrytään eniten mielenterveys- ja käyttäytymishäiriöiden takia. Itselleni pysäyttävin tutkimustulos oli kouluterveyskyselyn tulokset. Vuonna 2021 vain 18 prosenttia lukiolaisista ja 16,5 prosenttia ammattikoulun ja yläkoulun tyttöoppilaista on kokenut positiivista mielenterveyttä viimeisen kahden viikon aikana.
Siis vain yksi kuudesta on kahden viikon aikana kokenut positiivista, emotionaalista, psykologista, sosiaalista ja fyysistä hyvinvointia. Poikien tilanne tutkimuksen mukaan on valoisampi, vaikka siinäkin vain yksi kolmesta vastaajasta on kokenut positiivista mielenterveyttä viimeisen kahden viikon aikana. Korona-aikana tyttöjen mielenterveyttä ja hyvinvointia mittaavat käyrät ovat kääntyneet vahvaan laskuun.
Opetan asioita, jotka vahvistavat mielenterveyttä. Niitä ovat myönteiset varhaiset ihmissuhteet, sillä lapsen pitää tuntea olevansa rakastettu, turvassa ja ainutlaatuinen. Kyky tyydyttäviin ihmissuhteisiin, vaikutusmahdollisuudet tulevaisuuteensa, optimismi, elämänhallinnan tunne, elämän merkityksen tunne sekä tunnetaitojen oppiminen ja hallinta. Kaikki nämä suojaavat meitä mielenterveyden häiriöiltä.
Tunnetaidot ovat tärkeä osa mielenterveysosaamista ja siihen liittyviä selviytymisen keinoja. Mitä enemmän ymmärtää omia ja toisten ihmisten tunteita, sitä paremmin tunteiden kanssa osaa elää.
Keskeistä elämänhallinnassa on koherenssin tunne eli elämän kokeminen mielekkäänä ja kokemus siitä, että asioihin voi vaikuttaa ja omat voimavarat riittävät. Normaaliin elämään kuuluu ajoittainen ahdistuksen ja pettymysten sietäminen ja hallitseminen. Jokainen kohtaa elämänsä aikana pettymyksiä, epäonnistumisia, vaikeuksia ja stressaavia tilanteita sekä erilaisia kriisejä. Olennaista on se, miten niistä selviää. Onko taitoja ja kykyjä selviytyä?
Osa ihmisistä selviytyy ja sopeutuu paremmin muuttuviin elämäntilanteisiin kuin toiset. Resilienssillä viitataan ihmisen kykyyn selviytyä ja palautua tavallista paremmin hyvin rankoistakin elämän vastoinkäymisistä.
Geenien lisäksi resilienssi on myös ympäröivien olosuhteiden, kuten myönteisen vuorovaikutuksen ja hyvän kasvuympäristön sekä opittujen taitojen summa. Resilienteillä ihmisillä on lapsuudessa ollut hyviä ja läheisiä ihmissuhteita vähintään yksi. Heillä on myös usko siihen, että ihminen voi itse vaikuttaa omaan elämäänsä ja oppia toimivia selviytymisen keinoja.
Miten voimme kääntää nuorten mielenterveysongelmien käyrät toiseen suuntaan? Ensimmäinen asia on näiden asioiden tunnistaminen. Nykytilanteessa näkisin, että terveystietoa oppiaineena ja niiden sisältöjä pitää lisätä opetukseen jo varhaisessa vaiheessa. Tunnetaitojen ja koherenssin tunteen kehittyminen jo varhaisessa vaiheessa tukevat hyvää mielenterveyttä. Toisena asiana on mahdollisimman matalan kynnyksen mielenterveyspalvelut. Yksi esimerkki on matalan kynnyksen mielenterveyspalvelujen tuominen kouluihin ja oppilaitoksiin sekä osaksi monialaisia yhteisiä toimintoja, kuten Ohjaamoja.
Digitaalisuuden ja liikkumattomuuden lisääntyminen lisää myös häiriökäyttäytymistä, väsymystä, ärtyneisyyttä ja mielenterveysongelmia. Olisiko aika hieman jarruttaa kouluissa ja kotona digiloikkaa ja pistää ne kännykät hetkeksi huilille?
On tehty jo avauksia uudesta lakimuutoksesta, että kouluissa kännyköitä ei käytettäisi koulupäivän aikana. Joissakin kouluissa tämä on jo nyt arkipäivää ja todennäköisesti osaltaan parantaisi oppimistuloksia, tuntirauhaa ja keskittymiskykyä. Kaikkein tärkeintä on kuitenkin se, että opettajan aika kouluissa menee opettamiseen, ei kaikkeen muuhun.
Jussi Ihamäki
eduskuntavaaliehdokas (kok.)
Porin lukion liikunnan- ja terveystiedon opettaja, vararehtori