Viimeaikainen peruskoulua koskeva uutisointi on ollut varsin alavireistä. Oppimistulokset ovat heikentyneet, koulurauha murentunut ja oppimiserot – sekä eri sukupuolten että erilaisista taustoista tulevien välillä – suuria.
Syitä on varmasti monia. Opetusministeri Li Andersson nosti esiin kotitaustan merkityksen. Kodin lisäksi on hyvä katsoa kouluun. Mikä on muuttunut? Puhutaan paljon inkluusion ongelmista ja itseohjautuvuuden haasteista. Entä nykykoulun ideologia?
Korostetaan vapautta, luovuutta ja viihtyvyyttä. Kun kaikki on mukavaa ja kivaa, niin onko lopulta enää mikään? Mukava kaipaa vastaparikseen ”epämukavan”.
Koulun tulee kasvattaa myös sinnikkyyttä, ahkeruutta ja kurinalaisuutta – hyveitä – jotka ovat tarpeellisia läpi elämän. Oppilailta saa ja tulee vaatia. Tämä on unohtunut kaiken huvi- ja hauskanpitokulttuurin keskellä. Vapauden ja viihtymisen vastapainoksi tarvitaan ”verta, hikeä ja velvoitteita”, jotta peruskoulusta ei tule opetus- ja kasvatusinsituution sijaan viihdekeskusta.
Piia Metsähonkala
Lastentarhanopettaja
Terveystiedon aineenopettaja
Tampere