Porin pääkirjaston ja kansalaisopiston peruskorjauksesta on esitetty erilaisia näkökulmia. Tietoja, mutta myös heittoja, jotka toistuvat. Se osoittaa, että kirjasto on tärkeä. Tarveselvitys, jonka sivistyslautakunta osaltaan hyväksyi 22.11.2022 kokoaa monipuolisesti käyttäjien, henkilöstön, teknisten toteuttajien ja museoviranomaisten näkemykset nykytilanteesta ja tulevista tarpeista.
Vaihtoehtoja peruskorjaukselle (uusi rakennus tai muu tila) on punnittu ennen ja jälkeen selvityksen. Käyttäjät ja henkilökunta antoivat korkeintaan keskinkertaisen arvosanan toimitiloista. Kirjaston ydintehtävät ja uudet vaatimukset voidaan kirjaston mukaan toteuttaa pienemmilläkin tiloilla.
Kansalaisopisto kaipaa lisää monimuotoisia tiloja, hyviä oppimisympäristöjä. Kirjastolle tärkeitä ovat terveysturvalliset olot, parempi toiminnallisuus, visuaalisuus ja viihtyisyys. Ongelmana on kellaritilojen – ei luonnonvaloa – suuri osuus ja tilojen kunto yleisemminkin.
Rakenteiden kuntotutkimuksessa (11.6.2022) todetaan lukuisia peruskorjaustarpeita, samoin ilmanvaihdon kuntotutkimuksessa (23.1.2020). Vaikka laajaan peruskorjaukseen ei ole ryhdytty, on monia korjauksia tehty, muun muassa alakerran auditorio uusittu. Tarveselvitysten loppupäätelmänä todetaan korjaus tarpeelliseksi perusrakenteita myöden.
Uusia ja peruskorjattuja kirjastoja on valmistunut moniin kaupunkeihin. Myös Porissa on tarve ja mahdollisuus päästä uudelle tasolle nykyistä rakennusta hyödyntäen. Tarveselvityksessä arvioitu peruskorjauksen hinta 30 miljoonaa euroa tuntuu korkealta. Vuonna 1976 valmistuneen rakennuksen pinta-ala on 8 900 neliömetriä, joten neliöhinnaksi tulisi noin 3 400 euroa.
Vertailun vuoksi esimerkiksi juuri peruskorjattu Rauman seurakunnan virastotalon (valmistunut 1965) peruskorjaus maksoi 7 miljoonaa euroa eli 2 200 euroa neliöltä. Korjauksessa säilytettiin vain runko ja arkkitehtoninen ulkoasu. Rakennustaiteen Finlandia-palkinnon vuonna 2022 voittaneen Jyväskylän yliopiston kirjastorakennuksen (valmistunut 1974) vastaava peruskorjaus maksoi 23 miljoonaa euroa, noin 2 000 euroa neliömetriltä.
Nämä ovat hyviä esimerkkejä kestävästä käytöstä. Kokemuksia kannattaisi hyödyntää oman osaamisen rinnalla. Ja entä ellei rakennusta peruskorjattaisi, mitä rakennukselle tapahtuisi? Etenkin kun ottaa huomioon monet uutta käyttöä odottavat kaupungin tilat. Niiden tulevaisuuteen tarvitaan pitkäjänteistä kiinteistöstrategiaa
Keskustan modernin rakennusperinnön inventoinnissa (Satakunnan museo 2018) pääkirjaston rakennus on luokiteltu A-luokkaan (suojeltava kohde) aikansa laadukkaana edustajana ja kaupunginarkkitehdin suunnittelemana.
Kun eri tahojen kannanottoja tulkitsee, niin sekä arkkitehtoniset arvot on mahdollista säilyttää ja silti samalla ottaa huomioon käyttäjien ja henkilökunnan esittämät uudistustarpeet.
Moduulirakenteinen tila antaa mahdollisuuden avata sisäpihalle klinkkeriseiniä ikkunoiksi, kahvilan voi siirtää avautumaan pihalle etelään ulkotiloineen. Näin muodostuisi kaupunkilaisten yhteinen olohuone yhdessä Luototalo Arkin kanssa, vanhan ja uudemman yhdistelmä. Julkinen, ei-kaupallinen tila nostaisi hyvällä arkkitehtuurisuunnittelulla kokonaisuuden uudelle tasolle.
Pihatilan käyttöä rajoittavat kirjastoauton toiminta ja autopaikat. Kirjastoautolle on tarpeen lämmin tilan ja hyvä yhteys kirjastoon. Olisiko se mahdollista toteuttaa Otavankadun puoleiseen pylväikköön ja osoittaa autopaikkoja osin sieltä ja muualta läheltä?
Nykyinen rakennuksen sijainti on keskeinen. Se kannattaa peruskorjata ja täydentää mainitulla pihakokonaisuudella. Näin saataisiin uutta vetovoimaista kaupunkitilaa kaikille.
Erkki Salomaa
kaupunkilainen, kirjaston käyttäjä
Pori