Miksi lähettäisit lapsesi opiskelemaan Porin yliopistokeskukseen?

Porin yliopistokeskuksessa luodaan uudenlaista sivistysyliopistoa, toimintakulttuuria ja yhteiskunnallista vaikuttavuutta. Se onnistuu vain laaja-alaisen yhteistyön kautta.

Kirjoittajien mielestä Porin yliopistokeskuksen miljöökin on yksi yliopistokeskuksen valteista.

26.1. 19:06

Uusina professoreina halusimme miettiä, mikä tekee yliopistokeskuksesta vetovoimaisen työskentely- ja opiskeluympäristön. Olemme tehneet pitkän uran ulkomaisissa yliopistoissa sekä professoreina että akateemisina johtajina. Olemme keränneet laajalti kokemusta erilaisista kulttuureista.

Italialaisessa yliopistossa professorien työ on tarkoin säädeltyä eikä cappucinoa pidä nauttia puolen päivän jälkeen. Siinä missä maittava lounas sikäläisessä yliopistoruokalassa maksoi 9 senttiä, ei pohjoismaisen hyvinvoinnin Mekassa Norjassa lounasravintolassa juuri käyty. Lounasleipä pakattiin kotona ja nautittiin hiljaisuuden vallitessa työyhteisön sohvilla.

Norjassa ei ollut tapana tervehtiä aamuisin, kun taas Italiassa piti opetella lennokkaiden poskisuudelmien jakamista tuttujen ja tuntemattomien kanssa.

Nämä ja lukuisat muut kokemukset sullottuina matkalaukkuihimme saavuimme talviseen Poriin tekemään töitä satakuntalaisen sivistyksen, hyvinvoinnin ja yritysten kasvun parissa.

Hannu Tenhunen.

Halusimme tulla Poriin, koska Porin yliopistokeskus luo yhteiskunnalle uutta tulevaisuutta. Se on Tampereen ja Turun yliopistojen opiskelijoiden, tutkijoiden ja opettajien muodostama tiivis yhteisö, jossa katto on korkealla ja seinät leveällä, myös fyysisesti, sillä vanha puuvillatehtaan miljöö on upea rakennus, jollaisia on yliopistokäytössä vain harvoja maailmalla.

Porin yliopistokeskus kiinnostaa, koska se voi olla eri tavalla ketterä kuin emoyliopistonsa. Voimme kokeilla uusia toimintamalleja, hakea uudenlaista yhteiskunnallista vuorovaikutusta ja houkutella parhaita opiskelijoita ympäryskunnista ja kauempaakin.

Pekka Abrahamsson.

Hyödymme valtavasti Samkin osaamisesta, laboratorioista ja kyvykkäistä opiskelijoista. Satakuntalaiset yrittäjät ja yritykset ovat avainasemassa, kun Porin yliopistokeskuksen tulevaisuutta mietitään.

Monitieteelliseen ja elinkeinoelämää hyödyttävään tutkimukseen tulee satsata enemmän. Meidän tulee kyetä vastamaan yrityksien odotuksia ja tuottaa uusia osaajia maakuntaan enemmän ja nopeammin.

Verkostomainen yrittäjyysajattelu, innovaatiot, uudet startupit ja kansainväliset hankkeet ovat keskiössä, kun kasvua haetaan. Prizztech on toiminut tässä suunnannäyttäjänä tuloksekkaasti. Onnistumme tiiviillä yhteistyöllä, uusilla opinto-ohjelmilla ja ennakkoluulottomalla kokeilulla.

Epäonnistuakin voi, mutta on parempi epäonnistua railakkaasti ja äänekkäästi kuin hitaasti hiipien ja kitkuttaen.

Rohkeaa ajattelua tarvitaan lisää. Suomessa ei ole vielä keksitty, miten ulkomaalaiset IT-osaajat saataisiin juurrutettua maakuntiin. Satakunnalle tämä tarjoaa ison mahdollisuuden, mutta se vaatii myös epämukavuusalueelle menemistä ja englanninkielen hyväksymistä osana kansainvälistyvää elinkeinoelämää.

Porin yliopistokeskukseen tulee jo nyt vuosittain kymmeniä ulkomaalaisia vaihto-opiskelijoita. Satakunta kansainvälistyy vain, jos satakuntalaiset kansainvälistyvät.

Porin yliopistokeskuksessa luodaan uudenlaista sivistysyliopistoa, toimintakulttuuria ja yhteiskunnallista vaikuttavuutta. Se onnistuu vain laaja-alaisen yhteistyön kautta.

Prof. Pekka Abrahamsson

Prof. Hannu Tenhunen

Kirjoittajat toimivat professoreina Tampereen yliopiston Porin kampuksella, Porin yliopistokeskuksessa

Seuraa ja lue artikkeliin liittyviä aiheita

Tietoa ei ole vielä lähdetty hakemaan

Mainos

Tuoreimmat tähtijutut