Porin ja Huittisten tulvariskejä voidaan vähentää

Viime viikolla jäät pakkautuivat Kokemäenjoella Kaarisillan kohdalla.

24.1. 19:30

Viime viikolla uutisoitiin talvitulvista Etelä- ja Lounais-Suomessa. Satakunnassa selvittiin jälleen säikähdyksellä.

Virtaamat Kokemäenjoen säännöstelemättömissä sivujoissa Loimi- ja Punkalaitumenjoessa olivat ennätyksellisiä. Loimijoessa vettä virtasi yli 200 kuutiometriä sekunnissa. Suurin pelko talvitulvassa on jäiden liikkeellelähtö lisääntyvän virtauksen vuoksi ja jääpatojen syntyminen.

Porissa nähtiin pieniä merkkejä jääpadoista. Huittisissa suuri Loimijoki ja Punkalaitumenjoki virtaavat aivan kaupunkikeskuksen tuntumassa. Jääpato aiheuttaisi yläpuolelleen pikatulvan ja vahinkoja kiinteistöille.

Tulvasuojelutyö on edennyt hitaasti Kokemäenjoen vesistössä. Suojelusuunnitelmat ovat kyllä valmiina, mutta poliittinen päätös valtioneuvostosta puuttuu. Viivästyminen ei johdu itse suojelusuunnitelmasta, vaan piskuisesta alle hehtaarin suuruisesta kaivuuvallista Isosuon rannassa Huittisissa. Se kuluu Naturaan tulvametsänimikkeellä.

Suojelusuunnitelmassa viranomaiset ovat esittäneet tämän kaivuuvallitulvametsän korvaamista toisella alueella. Vaihtoalue on siis varattu.

Poliitikot yli puoluerajojen eivät uskalla puuttua ”pyhäksi” palvottuun Naturaan. Minusta Natura-alueisiin tulisi suhtautua järkevästi.

Aluevaihdot olisivat tapauskohtaisesti Natura-tavoitteitakin edistäviä. Tehtiinhän koko suojelutyö aikanaan hirveällä kiireellä, korjattavaa olisi. Myös tulisi rikkoa täydellinen hiljaisuus sitä, mitä Naturalla on saatu aikaan.

Palaan Kokemäenjoelle vuonna 2014 laadittuun tulvariskien hallintasuunnitelmaan.

Siinä Pori ja Huittinen on määritelty merkittäviksi tulvariskialueiksi. Näiden kohteiden osalta viranomaiset arvioivat tulvatilanteessa, kohdistuuko niihin ”merkittävä yleinen haitta”. Säpilänniemen oikaisu-uoma lisäisi joen virtauskapasiteettia. Uoman kaivuu olisi helppo toteuttaa ilman ympäristöhaittoja, se toisi vesiviranomaisille ja voimalaitoksille säätely- ja ennakointihyötyä koko valtavaan Kokemäenjoen vesistöön. Se parantaisi myös joen keskiosan virkistyskäyttömahdollisuuksia merkittävästi.

Uoma toisi myös tulevaisuudessa lisää säätövoimaa, kun voimalaitoksia voitaisiin käyttää tehokkaammin. Säätövoiman niukkuus nousee Suomessa keskusteluun lähivuosina, kun tuulivoimaa lisätään. Säätövoima saadaan nykyisin 70-prosenttisesti omasta vesivoimasta ja merkittävältä osalta Norjasta ja Ruotsista tuotavasta energiasta.

Ympäristöministeriössä oleva Kokemäenjoen tulvariskien hallinnan suunnitelma ja Natura-alueen vaihto on valmis esiteltäväksi nykyiselle tai seuraavalle Suomen valtioneuvostolle.

Nyt on taas Porin, Huittisten ja koko Satakunnan yhteisen edunvalvonnan aika.

Jukka Tuori

agronomi

Huittinen

Seuraa ja lue artikkeliin liittyviä aiheita

Osion uusimmat

Mainos

Tuoreimmat tähtijutut