Luotsinmäellä asui tiivis yhteisö

19.1. 20:00

Uusin Porilaine-lehti antoi viitteen, millaista syrjäytyneiden ihmisten elämä oli vielä puoli vuosisataa sitten. Vailla työpaikkaa ja asuntoa elävät tulivat vuosia toimeen kauppiaiden ja parempiosaisten jätteillä. Kaatopaikan tarjontaan kuuluneilla rakennus- ja elintarvikkeilla oli vahva sija asumisessa, elämisessä ja olemisessa.

Persoonallisena muistona oli asukas, joka myi kaatopaikalle tullutta pakattua juustoa kassistaan alennushintaan. Tarjonnan yltäkylläisyys vaihtui joskus puutteeseenkin, mutta heikommat ajatkin he siellä kestivät.

Kokemäenjoen vesi auttoi päivärutiinien ja hygienian ylläpidossa. Artikkelissa mainittu romun ja pullojen keräys toi rahavirtaa, eläke- ja sosiaalitoimi ei tuolla aikakaudella liiemmin avustanut.

Paperitehtaan Kake (Kauko) oli työuransa katkeamisen jälkeen ajautunut kaatopaikan pitkäaikaiseksi asukkaaksi. Kesäisin tehdessään visiittejä Porin torille, Kakella oli huumorin sävyttämiä tarinoita kojun elämästä ja ihmisistä. Suuri hämmästyksen aihe oli ollut, kun Karjarannan Shellin suuri (10 000 kuution) öljysäiliö lipui jokea alas hinaajien avustuksella, määränpäänä Tahkoluoto.

Kauko ei koskaan valittanut osaansa, oivaltaen oman polkunsa valinnan. Aivan yhteiskunnan ulkopuolinen asujaimisto ei ollut. Porin osoitetoimiston rekisterissä heillä oli oma osoite: Luotsinmäki, Koju Pori.

Markku Tanttinen

kaupunginvaltuutettu (sit./vas.)

Pori

Lue lisää: Miesporukka asui vuosikausia romusta kasatuissa hökkeleissä kaatopaikan vieressä – sitten Porin kaupunki pisti stopin ”bisneksille”

Seuraa ja lue artikkeliin liittyviä aiheita

Osion uusimmat

Mainos

Tuoreimmat tähtijutut