Satakunnan museon asiantuntijat kioskisuunnitelmista: Onko Kirjurinluodon arvo ymmärretty?

Satakunnan museon mielestä Kivi-Porin suuntaan avautuvan Kirjurinluodon ranta-alueen pitäisi kaupunkikuvallisesti "keskustella” ympäristönsä kanssa. Satakunnan Museon mielestä nyt esitetyissä suunnitelmissa esimerkiksi kioskirakennuksen osalta näin ei ole.

17.1. 18:00

Satakunnan museo on seurannut huolestuneena Kirjurinluodon viimeaikaista suunnittelua. Kapealle Kivi-Porin suuntaan avautuvalle ranta-alueelle on lyhyessä ajassa toteutettu tai suunniteltu useita hyvin erilaisia hankkeita, joista kaikki eivät keskustele kaupunkikuvallisesti ja historiallisesti merkittävän ympäristön kanssa tai keskenään.

Etelärannan Kivi-Pori, Kirjurinluoto ja Pohjoisrannan teollisuusalue muodostavat Suomessa ainutlaatuisen ja ajallisesti yhtenäisen kokonaisuuden, jossa yhdistyvät kauppiaiden ja liikemiesten 1800-luvun puolivälissä rakennuttama kivikaupunki, samoihin aikoihin Pohjoisrantaan syntynyt teollisuus sekä historiallinen vehreä kaupunkipuisto, jonka ensimmäiset puistosuunnitelmat ajoittuvat 1890-luvulle.

Alueet on huomioitu poikkeuksellisina koko maata ajatellen. Kirjurinluoto, Kivi-Pori sekä Pohjoisrannan teollisuusalue on osoitettu valtakunnallisesti merkittäviksi rakennetuiksi kulttuuriympäristöiksi (RKY, Museovirasto 2009) ja kaupunkia halkova Kokemäenjoki valtakunnallisesti merkittäväksi maisema-alueeksi (VAMA 2019), joita kaikkia koskevat monet maankäyttöä ja rakentamista ohjaavat määräykset tarkoituksenaan kulttuuri-, maisema- ja luontoarvojen vaaliminen.

Tämä ei kuitenkaan tarkoita, etteikö alueelle voisi rakentaa ja kokonaisuutta kehittää, vaan kysymys on lähinnä millä tavalla.

Kirjurinluodon uutta kioskihanketta sekä siihen liittyvää keskustelua seuratessa onkin herännyt kysymys, kuinka hyvin alueen arvot on loppujen lopuksi tiedostettu?

Kioskihanketta koskevissa puheenvuoroissa ei ole sanallakaan mainittu Kirjurinluodon valtakunnallisia merkitystä tai sen keskeistä roolia osana Porin kansallista kaupunkipuistoa.

Alueellisena vastuumuseona Satakunnan Museo toimii maakunnassa kulttuuriympäristön asiantuntijana. Kioskihankkeen suunnitelmaluonnoksista on keskusteltu Porin kaupunkikuvatyöryhmän kokouksissa, mutta hankkeen lopullisista suunnitelmista ei ole pyydetty museon lausuntoa.

Kirjurinluodon kehittämistarpeet ovat ymmärrettäviä, eikä museo ole vastustanut vanhan kioskirakennuksen korvaamista uudella. Nyt esillä olleet suunnitelmat eivät kuitenkaan keskustele millään tavalla vastarannan Kivi-Porin, Kirjurinluodon olemassa olevan rakennuskannan, taideteosten, puukujanteiden tai ympäristön muiden hankkeiden kanssa.

Voimassa olevassa asemakaavassa (1998) kioskirakennuksen kohdalla on kaavamääräys: I-kerroksisen kerrosalaltaan enintään 20 m² suuruisen uudisrakennuksen rakennusala. Rakennuksen julkisivujen tulee olla peittomaalattua puuta ja vesikattojen katemateriaalina tulee käyttää konesaumattua peltiä.

Tietenkään kaavamääräyksissä esitetyt neliöt eivät riitä nykytarpeisiin, mutta kaavamääräyksiä, joissa alueen ympäristö otetaan huomioon, ei ole nähty tarpeellisena noudattaa muiltakaan osin.

Kunnilla on oikeus päättää kaavan vähäisistä poikkeamisista. Vertailun vuoksi asuinrakentamisessa vähäinen kaavapoikkeama tarkoittaa enintään 10 prosentin poikkeamista tontin osoitetusta kokonaisrakennusoikeudesta.

Kaupungin rakennushankkeiden tulisi toimia myös mallina asukkaille, ei varoittavana esimerkkinä.

Kaupungin keskeisimmälle ja maisemallisesti merkittävälle paikalle Satakunnan Museo toivoo pitkäjänteisempää ja paremmin ympäristön erityisarvot huomioivaa suunnittelua.

Keveämmällä, pienimuotoisemmalla ja paremmin asemakaavan määräykset huomioivalla suunnittelulla voidaan säästää sekä rahaa että maisemaa.

Olli Joukio

rakennustutkija, Satakunnan museo

Johanna Jakomaa

museonjohtaja, Satakunnan museo

Seuraa ja lue artikkeliin liittyviä aiheita

Osion uusimmat

Mainos

Tuoreimmat tähtijutut