Tekoäly, uhka vai mahdollisuus?

Tekoälyä osataan jo hyödyntää monella tavalla.

14.1. 21:18

Joulukuussa digimaailma alkoi kohista uudesta ilmiöstä, kun tekoälyyn perustuvassa OpenAI:n ChatGPT -palvelussa pystyi käymään robotin kanssa entistä kiehtovampia keskusteluja.

Aiemmin chat-robotit ovat pystyneet lähinnä ohjaamaan esimerkiksi verkkosivuilla kävijöitä oikeiden palveluiden äärelle. OpenAI:n ChatGPT pystyy muun muassa vastailemaan hankaliinkin kysymyksiin, luomaan ohjelmistokoodia tai kirjoittamaan eri kielillä pääosin vakuuttavia artikkeleita eri teemoista. Kaikille avoin ja ilmainen ChatGPT kykenee myös luomaan vakuuttavan työpaikkailmoituksen ja itse vastaamaan siihen.

Kun ChatGPT-ilmiö levisi vauhdilla ennennäkemättömällä tavalla ympäri maailman, alkoi koulumaailmassa ja erityisesti korkeakoulupiireissä vilkas keskustelu. Jos tekoäly pystyy jo nyt laskemaan vaikeitakin laskuja tai kirjoittamaan vakuuttavia esseitä erilaisista aiheista, mitä koulutukselle on tapahtumassa? Miten voidaan varmistaa, että artikkelit ovat tekijöidensä, eikä tekoälyn kirjoittamia?

Mielestämme lähtökohta koko tälle keskustelulle on väärä. Tekoälyn taustalla on aina sen oppima vanha, jo olemassa oleva tieto. Open AI:n ChatGPT toimii periaatteessa samoin kuin Google-haku. Ohjelma hakee sille tarjottua tietoa ja muodostaa sen avulla vastauksia käyttäjien kysymyksiin.

Käyttäjä voi harvoin olla varma tiedon alkuperästä tai sen oikeellisuudesta ja siitä varmistuminen jääkin aina käyttäjän vastuulle. Karkeasti määriteltynä tekoäly pystyy vain paketoimaan oppimaansa tietoa eri muotoon, mutta tiedon soveltaminen, kriittinen tarkastelu ja uuden tiedon luominen on jotain, mihin tekoäly ei pysty.

Open AI:n ChatGPT, kuten muutkin tulevaisuuden tekoälyyn perustuvat työvälineet, tulevat olemaan jatkossa arkipäivää niin oppilaitoksissa kuin työelämässäkin. Ihminen ja kone työskentelevät jatkossa yhdessä, rinnakkain.

Tätä hyödynnetään jo nyt, esimerkiksi lääketieteellisessä tutkimuksessa niin, että kone hoitaa mekaanisen laskemisen nopeammin ja vähemmillä virheillä kuin ihminen voisi sitä tehdä. Tämä tarkoittaa sitä, että tutkimus edistyy nopeammin, kun hyödynnämme konetta sellaiseen, minkä se tekee paremmin kuin ihminen.

Myös korkeakoulukentässä tulisi huomio siirtää siihen, miten hyödynnämme näitä uusia työvälineitä opiskelussa. Kun tiedonhaku on jatkossa valtavasti helpompaa, vanhan tiedon toistaminen oppimistehtävissä ei välttämättä jalosta opiskelijoiden tietotaitoa työelämään.

Oppimisen tuleekin suuntautua siihen, miten pystymme soveltamaan ja hyödyntämään jo olemassa olevaa tietoa ratkoessamme tämän päivän kompleksisia haasteita. Tekoäly on mainio väline uuden tiedon hahmottamiseen ja siitä keskustelemiseen. Se voi parhaimmillaan olla kuin kaveri, jonka kanssa keskustellaan käsillä olevasta teemasta ja saadaan uusia oivalluksia.

Niin opiskelussa kuin työelämässä huomio tuleekin kiinnittää siihen, missä ihminen on vahvimmillaan, eli kriittisessä ajattelussa sekä tiedon soveltamisesta käytäntöön.

Niin, ja tämänkin tekstin kirjoittamisessa on hyödynnetty apuna ChatGPT-robottia.

Heikki Haaparanta

FT, digitalisen palveluliiketoiminnan yliopettaja

Petra Sippola

KTT, johtamisen lehtori

Satakunnan ammattikorkeakoulu

Seuraa ja lue artikkeliin liittyviä aiheita

Osion uusimmat

Mainos

Tuoreimmat tähtijutut